Kategoria: Uutiset
Kahvila Rauha muuntuu yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakaksi
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja kahvila Rauha järjestävät tapahtuman, jossa kahvilasta tulee yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakka. Ilmoitamme tapahtuman päivämäärän syksyn aikana. Kerta kiellon päälle -niminen tapahtuma johdattaa sadan vuoden takaiseen kieltolain aikaan.
- Muisti haluaa tuoda historiaa esille elävällä tavalla myös tapahtumien kautta. Kieltolain aika oli erikoinen ajanjakso Suomessa. 1920-lukua kutsutaan iloiseksi vuosikymmeneksi, jolloin toivuttiin sisällissodasta, yhteiskunta kehittyi ja monet uutuudet ja muotivirtaukset saavuttivat Suomen, kertoo Muistin lehtori Leena Hangasmaa.
- Eurooppa hengähti I maailmansodan jälkeen, mutta oli jo kulkemassa kovaa vauhtia kohti toista. Ihmiset juhlivat kuin viimeistä päivää ja kun alkoholi oli kiellettyä, salakapakat kukoistivat.
Historiallista tunnelmaa ovat tapahtumassa luomassa kapakkalaulajatar, Mikkeli Swing Societyn tanssijat sekä harrastajanäyttelijät. Välissä kuullaan tietoiskuja kieltolain ajan Suomesta. Saattaapa paikalle tulla trokari tai poliisipartiokin. Ajan tyyliin pukeutunut henkilökunta myy tiskiltä tai sen alta tyypillisiä kieltolain ajan ruokia ja juomia.
Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on osa Mikkelin kulttuurin unelmavuotta.
Kansanedustaja Antti Häkkänen Poliitikon museoharjoittelussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa – ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa tai koulujen historianopetusta alettaisiin karsia”
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) osallistui Museoliiton valtakunnalliseen Poliitikon museoharjoittelu -viikkoon Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä. Hän tutustui Muistin toimintaan ja näyttelytuottajan toimenkuvaan. Poliitikon museoharjoittelu -viikko on Suomen Museoliiton valtakunnallinen kampanjaviikko, jolloin museot kutsuvat poliitikkoja tutustumaan toimintaansa käytännönläheisellä tavalla. Museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.
Muistin ajankohtaisuus Ukrainan sodan myötä
Näyttelyissään Muisti kertoo suomalaisista sodassa, kansainvälisessä kontekstissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puoli vuotta sitten teki Muistin sisällöistä entistäkin ajankohtaisemman. Sota Euroopassa ei ollutkaan historiaa, vaan palasi voimalla nykyhetkeen.
”Historian tuntemus luo pohjaa vahvalle kansalaisyhteiskunnalle. Historian objektiivinen tallentaminen ja esittäminen takaa vakaan yhteiskuntakehityksen”, Häkkänen toteaa ja jatkaa ”länsimaisen museotoiminnan kulmakiviä ovat tiedon syvyys, riippumattomuus ja monipuolinen tutkimustieto. Muisti toteuttaa näitä hienolla tavalla”.
Tiedekeskuksena Muisti on museoperheen ja samalla Suomen Museoliiton jäsen. Muistin vuorovaikutteiset, digitaalisuutta hyväkseen käyttävät näyttelyt tekivät Häkkäseen vaikutuksen. ”Muisti tarjoaa inhimillisen kokemuksen: pelon kokemisen rintamalla tankkien vyöryessä päälle tai sukujen vaietut tarinat, jotka vaikuttavat ihmiseen vuosikymmenien jälkeenkin. Yhteiskunnan jäsenten ja toimijoiden osuutta käsitellään monipuolisesti, modernin tekniikan avulla pääset samaistumaan aina päättäjän roolista ja lasten kokemuksiin”, oikeusministerinä toiminut ja myös pienen tyttären isä Antti Häkkänen kiittää.
Muistin toimintaa varten on kehitetty oma, Suomen ensimmäinen näyttelynhallintaohjelmisto. Häkkänen tutustui näyttelytuottaja Jenni Korhosen kanssa järjestelmän ominaisuuksiin ja kehitysvaiheeseen. ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa ajettaisiin alas tai vähäteltäisiin tai jos nuoremmat sukupolvet alkavat unohtaa historiaa tai historianopetusta aletaan karsia koulusta. Se voisi olla vaarallista”, Häkkänen viittaa Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen, jossa valtiojohto on jo pitkään historiapolitiikkaa hyväksi käyttäen muokannut kansan mielialoja. ”Iso hatunnosto ja täysi tuki Muistin työlle”, Häkkänen jatkaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa koululaisryhmille uusia teemallisia vierailupaketteja
Koulut alkavat tällä viikolla ja Sodan ja rauhan keskus Muisti on valmiina vastaanottamaan oppilas- ja opiskelijavierailuja. Kesän aikana on valmistunut erilaisia teemallisia oppimateriaalipaketteja, joita koululaisryhmät voivat vierailullaan hyödyntää. Ala- ja yläkouluille sekä toiselle asteelle on suunniteltu omat sisältönsä, jotka tukevat voimassa olevia virallisia opetussuunnitelmia.
Koululais- ja opiskelijaryhmät pääsevät paitsi tutustumaan sodan ja rauhan teemoihin, myös havainnoimaan ja oppimaan humanistisia tietoja, taitoja ja ilmiöitä. Tiedekeskuksena haluamme tuoda esiin tässä ajassa tärkeitä medialukutaitoja, lähdekriittisyyttä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sanoo Muistin lehtori Leena Hangasmaa.
Oppimateriaalipaketit soveltuvatkin hyvin historian opetuksen lisäksi mm. yhteiskuntaopin, äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opetukseen, sanoo Hangasmaa.
Koululaisryhmien on mahdollista varata Muistiin niin omatoimisia kuin ohjattujakin kierroksia. Hinnat on laskettu edullisiksi siten, että vierailu Muistiin voidaan tehdä esimerkiksi osana luokkaretkeä tai leirikoulua.
Täysin ilmaiseksi emme teemavierailuja voi valitettavasti tarjota. Etsimmekin koululaisvierailuille aktiivisesti sponsoreita yritysmaailmasta, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsisi tutkitun tiedon ääreen, sanoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Mallia on otettu Heurekasta, jossa paikallisilla yrityksillä on esimerkiksi kummiluokkia, joiden vierailun tiedekeskukseen he kustantavat. Tässä on mainio tapa yrityksille toteuttaa yhteiskuntavastuutaan, vinkkaa Leskinen.
Erilaisiin teemapaketteihin voi tutustua Muistin nettisivuilla. Sivuilla on myös maksuttomia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat ladata vapaasti oppitunneillaan käytettäväksi.
Dosentti Ville Kivimäki tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi
Muistin tieteellinen neuvottelukunta astuu toiselle kolmivuotiskaudelle uudistuneessa kokoonpanossa. Hankevaiheessa, perustamisvaiheessa ja nyt toiminnan käynnistyttyä neuvottelukunnan työllä on ollut ja on omat painopisteensä. Tieteellisen neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda Muistin toimintaan uusinta tutkimustietoa sekä tuoreimpia näkökulmia. Neuvottelukunta on joukko asiantuntijoita, joiden kanssa Muistin väki voi pallotella kehitysideoita tai keskustella kiistanalaisista aiheista. Neuvottelukunnan koostumuksessa on huomioitu mahdollisimman monet Muistin aihepiirin osaamisalueet. Neuvottelukunnan ei ole tarkoitus olla kaikesta samanmielinen ryhmä, vaan pikemminkin tuoda esiin myös ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että Muistin näyttelyt kestävät kriittisen ja moniäänisen tarkastelun.
Puheenjohtajana 2022 – 2024 toimii FT, dosentti ja yliopistonopettaja Ville Kivimäki, jonka tutkimusalueisiin kuuluvat erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria sekä sodastapaluun problematiikka 1940-1950-luvuilla. Väitöskirjassaan Kivimäki käsitteli suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.
Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta on keskittynyt tutkimuksissaan feminismeihin ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä historiankirjoitukseen ja historiakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä erityisesti biografisista, vertailevista ja transnationaaleista sekä sukupuolen näkökulmista. Kinnunen toimi edellisen kolmivuotiskauden neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen on tutkimuksissaan perehtynyt sodan johtamiseen ja sotataitoon, erityisalueenaan toisen maailmansodan aikainen päämaja ja sen toiminta.
KT, vanhempi lehtori Matti Rautiainen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta tuo Muistin toimintaan pedagogisen näkökulman ja oppimisen tutkimisen. Rautiaisen tutkimusaloja ovat historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus, integraatiokoulutus ja tutkiva historian oppiminen.
Kimmo Rentola on toiminut poliittisen historian professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa, erikoisaloinaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja vuoden 1968 nuorisoliikehdintä. Hän on tutkimuksissaan käyttänyt runsaasti muistiaineistoja ja haastatteluja ja pohtinut niiden suhdetta dokumenttilähteisiin.
Dosentti, FT Ulla Savolainen Helsingin yliopistosta on kulttuurisen muistin, muistitiedon ja kerronnan tutkimukseen erikoistunut folkloristi. Hän on tutkinut lapsuuden evakkomuistoja, internointien muistamista ja historian hyvittämisen kysymyksiä sekä inkerinsuomalaisten menneisyyksien muistamista kirjallisuudessa ja laajemmin kulttuurissa.
”Vaikka Muistin ulkoiset puitteet ovat nyt pystyssä, Muisti ei ole tutkimuksen näkökulmasta valmis eikä koskaan tulekaan valmiiksi. Uutta tietoa karttuu ja muuttuva nykyhetki tuo esiin muuttuvia näkökulmia myös menneisyyteen. Esimerkiksi sota Ukrainassa herättää uudenlaista kiinnostusta myös toiseen maailmansotaan ja sen jälkiseurauksiin Euroopassa. Muisti on vasta alkutaipaleellaan, mutta alku on kyllä ollut vaikuttava”, kiittää Ville Kivimäki.
”Muisti on tiedekeskus. Minulle se tarkoittaa, että varsinaisen tiedon lisäksi pyrimme tekemään näkyväksi myös sitä, miten tieto muodostuu. Tavoitteena on saada Muistin kävijät pohtimaan historiallista tietoa lähdekriittisesti. On olemassa oikeaa tietoa ja väärää tietoa, tutkittua tietoa ja mielipiteitä. Mutta historiaan kuuluu myös se, että ihmiset muodostavat samoista asioista hyvinkin erilaisia tulkintoja. Näiden eri tulkintojen syiden ja seurausten ymmärrettäväksi tekeminen on olennainen osa Muistin tehtävää. Nykypäivän ymmärtämiseksi Suomessa ja Euroopassa toisen maailmansodan historialla on edelleen suuri selittävä merkitys. Muisti on siis historiallisen tiedon paikka, jossa annamme eväitä käsittää ympäröivää todellisuuttamme tänään ja tulevaisuudessa”, Kivimäki jatkaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Minna Gurney palkittiin ansiokkaasta työstä Mikkelin seudun matkailun hyväksi
Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on myöntänyt Vuoden 2021 Matkailuteko -palkinnon Mikkelin Sodan ja rauhan keskus Muistille merkittävänä matkailullisesti kiinnostavana käyntikohteena. Toista kertaa jaetun Matkailun edistämisteko -palkinnon sai Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Gurney Saimaan seudun matkailun eteen tekemästään tuloksellisesta työstä.
Vuosi sitten avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, joka tutkii sotaa inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, pyrkien auttamaan kävijää hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on jo lyhyessä ajassa osoittautunut Mikkelin seudun matkailun vetovoimatekijäksi, joka omalla laadukkaalla toiminnallaan ja elämyksellisillä sisällöillään tuo matkailijoita seudulle. Muistin rooli on ollut merkittävä myös Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n aktiivisena toimijana ja yhteistyön rakentajana.
Vuoden 2021 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Minna Gurneylle, jonka idean tuloksena syntyi suuren suosion saanut tv-sarja ”Sami Kurosen makumatka Saimaalla”, jota on esitetty useilla Sanomien kanavilla kesästä 2021 alkaen. Sarjalla on jo nyt yli 2 miljoonaa katselukertaa ja siitä syntyi uusi kansallinen tv-formaatti. Sarjan toteutuksessa nostettiin hienosti esille Saimaan alueen tuottajia ja matkailuyrityksiä ja heidän välistä yhteistyötään. Mielenkiintoinen formaatti toi välittömästi asiakkaita sarjassa esillä olleisiin yrityksiin.
Palkinnot luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiselle ja Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikölle Minna Gurneylle 1.6. MSM ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Palkinnot luovutti Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen.
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE
Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt.
Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut.
Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?
Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”
ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa?
Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli
Hinta 55 €
Ohjelma
9.30–10.00
Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)
10.00–10.50
ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL
Kirjailija Sirpa Kähkönen
10.50–11.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.00–11.50
SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ
Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto
11.50–12.50
LOUNASTAUKO
Kahvila Rauha, omakustanteinen
12.50- 13.40
SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA
Kuvataiteilija Antero Kahila
SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA
Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto
14.30–15.00
TAUKO
15.00–15.50
IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ
Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio
15.50–16.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.
Lisätietoja:
Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
pia.puntanen@muisti.org
Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
anne.havukainen@mikkelinkesayliopisto.fi
Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 6.7.2022. Symposium järjestetään nyt jo 13. kerran. Koronapandemian vuoksi tapahtuma oli tauolla kahtena edellisenä vuonna.
Perinteisesti Symposium on koonnut päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuteen, talouteen ja politiikkaan liittyvistä teemoista. Tänä vuonna turvallisuus teemana on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin tapahtuman historiassa.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.
Keskustelujen aiheina Suomen poliittinen turvallisuus ja sotilaallinen varautuminen.
Kansainvälisen tilanteen nopea kiristyminen on tehnyt Suomen turvallisuudesta äärimmäisen ajankohtaisen aiheen. Symposiumissa asiaa lähestytään kahdesta näkökulmasta, joita ovat Suomen turvallisuuspoliittinen asema ja sotilaallinen varautuminen. Luvassa on aiheista paneelikeskustelut sekä perinteinen Mannerheim-luento.
– Päämajasymposiumilla on merkitystä erityisesti nyt, kun kysymys turvallisuudesta ja turvallisuutta uhkaavat asiat ovat tulleet lähelle jokaisen suomalaisen elämää. Odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen ja syvälle luotaava tilaisuus, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä kansanedustaja Antti Häkkänen.
Mannerheim-luennon pitää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta, ohjelma ja puhujaesittelyt:
Lisätietoja:
Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja
P. 050 500 2584
pentti.makinen(at)esavo.fi
Heidi Miettinen
Viestintäpäällikkö
P. 040 624 0624
Kuva: Jonne Vaahtera
Ilmoittaudu Päämaja sodankäynnin johdossa -seminaariin
la 11.6.2022 klo 13.00−16.00 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa
Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Muistin järjestämässä seminaarissa eturivin tutkijat kertovat kiinnostavissa puheenvuoroissaan Päämajan toiminnasta sotiemme 1939-1945 aikana.
Seminaarin hinta on 10 euroa sisältäen pullakahvit.
Ilmoittaudu viimeistään 6.6.2022 täältä!
Ohjelma
klo 13.00–13.10 Seminaarin avaus
Apulaisprofessori Mikko Karjalainen
klo 13.10–13.50 Päämaja ja ilmasodankäynnin hapuileva johtaminen
Dosentti Jussi Pajunen
klo 13.50–14.10 Kahvitauko, Kahvila Rauha
klo 14.10–14.50 Sotilasasiamiehet Päämajan alaisuudessa
ST Heidi Ruotsalainen
klo 14.50–15.00 virkistystauko
klo 15.00–15.40 Päämajan kaukopartiopataljoona – Case Operaatio Kaleva
KTT Pekka Turunen
klo 15.40–16.00 Loppukeskustelu
yleisö ja luennoitsijat
Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville
– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun
Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa.
Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä. Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.
Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä?
Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme. Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo.
Voita vierailu tiedekeskukseen
Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka.
Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.
Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani. Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.
Tutustu kilpailusääntöihin täällä.
Muistin näyttelyn teemaopastukset jatkuvat
Kysytyt teemaopastukset näyttelyymme jatkuvat 19.4.2022 alkaen. Opastuksia pidetään kerran viikossa tiistaisin klo 14.00 aina toukokuun loppuun saakka. Noin puoli tuntia kestävän opastuksen aikana sukelletaan yhteen näyttelykohteeseen kerrallaan.
Opastukselle otetaan 20 henkeä/kerta. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, varaa siis paikkasi puh. 050 475 3975 tai sähköpostilla info@muisti.org
Opastukselle pääset normaalin pääsymaksun hinnalla. Muistissa käy Museokortti!
Tulevat opastukset:
ti 19.4.2022 klo 14.00 Rauha
Miten sodan kokemukset muuttuvat muistoiksi ja muistamiskulttuureiksi eri maissa? Mitä on rauha ja mitä voimme sen puolesta tehdä?
ti 26.4.2022 klo 14.00 Taistelu
Kuolema, tappaminen, mielenterveyden järkkyminen ja selviytyminen – millaista oli etulinjassa? Miten ja miksi Muisti käsittelee näitä teemoja näyttelyssään?
ti 3.5.2022 klo 14.00 Valta
Säännöstely, sensuuri ja sotapropaganda. Miten päättäjät pyrkivät kontrolloimaan kansalaisia poikkeusaikoina?
ti 10.5.2022 ei opastusta
ti 17.5.2022 klo 14.00 Päämajamuseo
Miksi Suomen armeijan päämaja sijoittui sodan aikana Mikkeliin ja mitä kaikkea siellä tehtiin? Keitä olivat Päämajan keskeiset henkilöt?
ti 24.5.2022 klo 14.00 Koti
Mistä asioista kenttäpostissa kirjoitettiin eniten? Mitä kodista jäi jäljelle, kun sen joutui nopeasti jättämään? Mitä ja miten valokuvat kertovat naisten ja lasten sota-arjesta?
ti 31.5.2022 klo 14.00 Tarinat
Entä jos se olisit ollut sinä? Sodan kokeneiden henkilöiden elokuvalliset tarinat tuovat tapahtumat ja tunteet iholle. Keitä ovat Muistin tarinoiden henkilöt ja mitä heidän kokemuksensa kertovat sota-ajasta?
Muistin teematiistait johdattavat näyttelyn saloihin.
Tervetuloa!
