Avainsana: ajankohtaista
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE
Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt.
Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut.
Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?
Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”
ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa?
Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli
Hinta 55 €
Ohjelma
9.30–10.00
Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)
10.00–10.50
ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL
Kirjailija Sirpa Kähkönen
10.50–11.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.00–11.50
SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ
Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto
11.50–12.50
LOUNASTAUKO
Kahvila Rauha, omakustanteinen
12.50- 13.40
SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA
Kuvataiteilija Antero Kahila
SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA
Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto
14.30–15.00
TAUKO
15.00–15.50
IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ
Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio
15.50–16.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.
Lisätietoja:
Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
pia.puntanen@muisti.org
Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
anne.havukainen@mikkelinkesayliopisto.fi
Tapahtumat
Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville
– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun
Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa.
Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä. Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.
Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä?
Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme. Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo.
Voita vierailu tiedekeskukseen
Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka.
Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.
Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani. Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.
Tutustu kilpailusääntöihin täällä.
Muistin näyttelyn teemaopastukset jatkuvat
Kysytyt teemaopastukset näyttelyymme jatkuvat 19.4.2022 alkaen. Opastuksia pidetään kerran viikossa tiistaisin klo 14.00 aina toukokuun loppuun saakka. Noin puoli tuntia kestävän opastuksen aikana sukelletaan yhteen näyttelykohteeseen kerrallaan.
Opastukselle otetaan 20 henkeä/kerta. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, varaa siis paikkasi puh. 050 475 3975 tai sähköpostilla info@muisti.org
Opastukselle pääset normaalin pääsymaksun hinnalla. Muistissa käy Museokortti!
Tulevat opastukset:
ti 19.4.2022 klo 14.00 Rauha
Miten sodan kokemukset muuttuvat muistoiksi ja muistamiskulttuureiksi eri maissa? Mitä on rauha ja mitä voimme sen puolesta tehdä?
ti 26.4.2022 klo 14.00 Taistelu
Kuolema, tappaminen, mielenterveyden järkkyminen ja selviytyminen – millaista oli etulinjassa? Miten ja miksi Muisti käsittelee näitä teemoja näyttelyssään?
ti 3.5.2022 klo 14.00 Valta
Säännöstely, sensuuri ja sotapropaganda. Miten päättäjät pyrkivät kontrolloimaan kansalaisia poikkeusaikoina?
ti 10.5.2022 ei opastusta
ti 17.5.2022 klo 14.00 Päämajamuseo
Miksi Suomen armeijan päämaja sijoittui sodan aikana Mikkeliin ja mitä kaikkea siellä tehtiin? Keitä olivat Päämajan keskeiset henkilöt?
ti 24.5.2022 klo 14.00 Koti
Mistä asioista kenttäpostissa kirjoitettiin eniten? Mitä kodista jäi jäljelle, kun sen joutui nopeasti jättämään? Mitä ja miten valokuvat kertovat naisten ja lasten sota-arjesta?
ti 31.5.2022 klo 14.00 Tarinat
Entä jos se olisit ollut sinä? Sodan kokeneiden henkilöiden elokuvalliset tarinat tuovat tapahtumat ja tunteet iholle. Keitä ovat Muistin tarinoiden henkilöt ja mitä heidän kokemuksensa kertovat sota-ajasta?
Muistin teematiistait johdattavat näyttelyn saloihin.
Tervetuloa!
Memoriaalin testikäyttäjäksi
Sodan ja rauhan keskus Muisti on ollut mukana Memoriaali-hankkeessa vuodesta 2020 saakka. Hankkeessa kehitetään arkistoaineiston luovuttamiseen, katseluun ja täydentämiseen suunniteltua verkkopalvelua. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen ja kutsumme kaikki Memoriaalista kiinnostuneet testikäyttäjiksi huhtikuussa 2022 kokeilemaan uutta palvelua ennen sen varsinaista julkaisua.
1.-30.4.2022 välisenä aikana käynnissä olevassa pilotissa käyttäjät pääsevät kokeilemaan aineistojen katselua, kommentointia sekä kuvailutietojen lisäämistä.
Uutiset ja näkökulmat
Rauhallista joulun aikaa
Muistin joulun ja uudenvuoden muistio: aukioloajat, kauppa ja muuttuvat pääsymaksut
Rintamalta siviiliin – Kotiuttaminen ja kotiinpaluu syksyllä 1944
Sodan muisti -verkkosivusto: “Ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotain”
”Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä” – rautulaisten kotiseutunäyttely avautuu Muistissa talvisodan syttymisen 85-vuotispäivänä
Memory, War, and Social Coherence: Bringing Together and Tearing Apart – Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen konferenssi Muistissa 5.−6.6.2025
Tervehdys tutkijalta: Katseenseurantatutkimus Muistissa selvitti miten esitystapa vaikuttaa kuvien katsomiseen ja tulkintaan
Muistin itsenäisyyspäivän tapahtuma alakouluikäisille
Tulossa kiinnostavia historialuentoja Muistissa ja Jalkaväkimuseossa
Miten valokuvat toimivat museossa? Haluatko osallistua tutkimukseen?
Poikkeustilasta sotasukupolven perintöön – Muistin näyttelyuudistus 2025
Ratkaiseva syyskuu 1944 – jatkosodasta Lapin sotaan
Sodan ja rauhan keskus Muistilla ja Päämajamuseolla takanaan vilkas kesä
Uutuuskirja kumoaa myytin: Karjalan evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin – Vailla omaa paikkaa? -kirjan julkaisutilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muistissa 6.9.2024
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyssä avautuu sateenkaarikierros
Muistin kesäsesonki on käynnissä – tekemistä tarjolla myös lapsiperheille
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa muutoksia – hallituksen puheenjohtajaksi Juhana Tikka
Sodan muisti -verkko-oppimateriaalisivusto on avattu
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä
Onnistuneen kevään jälkeen kohti hyvää kesää
Päämajasymposium pureutuu turvallisuuteen jo 15. kertaa päämajakaupunki Mikkelissä
Museokortti tarjoushintaan Muistista!
Suomen kohtalonhetkistä 80 vuotta – Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ensi päivät jatkosodassa kesäkuussa 1944
Muisti ja Mikkelin yliopistokeskuksen tiedekasvatus kehittivät pakopelin yläkoululaisille
Muistissa on käynyt 100 000 asiakasta
Muistin kansallisen veteraanipäivän tapahtumassa kylvetään rauhaa
Sotien varjostama kevät 2024
Ilmoittaudu seminaariin: Sodan kokemus – sota ja ihminen 23.3.2024
Muisti mukana Liberation Route Europe -säätiön foorumissa Saksan Aachenissa
Kokonaisesitys Suomen sotahistoriasta 1939−1945 julki – kirjaa seuraa Muistin tuottama verkko-oppimateriaali
Vaikeiden vaihtoehtojen kevät 1944 − Suomi veitsenterällä kahdeksankymmentä vuotta sitten
Kulttuuriperintö matkailukärjeksi Mikkelissä – Päämajahistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset matkailun kehittämisen ytimeen
Make Knits Not War – Rauhan kässäkahvilassa neulotaan lämpöä Ukrainaan
Muistissa vietetään valtakunnallista mediataitoviikkoa – ohjelmassa koululaisten työpajoja ja yleisöluento
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa lähes 34 000 kävijää vuonna 2023
Päämajakaupungin mainekuvaa vahvistamassa – Olli-Pekka Leskinen ja Pia Puntanen palkittiin vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalilla
Onnea, 106-vuotias Suomi!
MUISTI Kauppa jatkaa näyttelykokemusta tuoteperheissään
Jouluna 1943 lahjoja sai eniten tuntematon sotilas
Tervetuloa joululomilla Muistiin!
Muistin itsenäisyyspäivässä on tarjolla ohjelmaa kaikenikäisille
”Semmosta ol sota” – Sodan ja rauhan keskus Muisti välittää sotasukupolven perintöä
Muistin marraskuussa tapahtuu – tarjolla tilaisuuksia luennoista teatteriin
Museoiden yö Muistissa ja Rauhassa
TET-jakso Muistissa innosti historia-alalle
Sota ja rauha – entä Ukraina? – kenraali Gustav Hägglund Muistissa 30.9.2023
Muisti uuden edessä vilkkaan kesän jälkeen
Museokortin edut Muistista!
Korkeakouluharjoittelu Muistissa
Jo aloittaessani maisteriopintoni Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen ohjelmassa, oli minulle selvää, että haluaisin sisällyttää työharjoittelun tutkintooni. Hain harjoittelupaikkaa juuri Muistista, sillä olen pitkään ollut kiinnostunut Suomen sotahistoriasta nimenomaan yhteiskunnallisesta ja psykologisesta perspektiivistä. Myös museoala ja näyttelyiden suunnittelu on kiinnostanut minua, joten Muistissa yhdistyi useampi mielenkiinnonkohteeni. Muutto Tampereelta Mikkeliin oli helppo, sillä Mikkeli on minulle ennestään tuttu kaupunki. Äitini on kotoisin täältä, ja mummoni asuu täällä edelleen.
Harjoittelutehtävät Muistissa ovat olleet hyvin monipuolisia. Päätehtäväni oli suunnitella opetusmateriaalia koululaisten käytettäväksi Muistissa, mutta olen oikeastaan päätynyt tekemään paljon enemmän kaikkea muuta. Olen päässyt esimerkiksi osallistumaan näyttelysuunnitteluun etsimällä kuvamateriaalia tuleviin näyttelyihin ja luonnostelemalla näyttelytekstiä. Viestintään olen osallistunut kääntämällä mainostekstejä ja Muistin verkkosivuja englanniksi, suunnittelemalla sosiaalisen median tulevia postauksia ja koonnut esimerkiksi postituslistoja. Olen myös päässyt toimimaan asiakaspalvelussa ja vetämään kävijäryhmille johdanto-opastuksia, sekä oppinut avaamaan ja sulkemaan Muistin näyttelyn. Vaihtelevat tehtävät ovat pitäneet työviikot mielekkäinä.
Harjoittelu Muistissa on antanut minulle paljon. Olen oppinut paljon museoalasta ja siitä, miten näyttelyitä suunnitellaan. Jokainen yksityiskohta on harkittu, näyttelytekstejä hiotaan lukemattomia tunteja, ja tilankäyttö mietitään tarkasti parhaan mahdollisen kävijäkokemuksen takaamiseksi. Osaan nyt katsoa museonäyttelyitä aivan uudesta perspektiivistä ja pohtia, miksi näyttely on toteutettu tietyllä tapaa. Olen oppinut myös valtavan määrän Suomen sotahistoriasta, ja päässyt miettimään aihetta oman alani ja nykyhetken näkökulmasta. Tärkein asia, mitä olen tämän harjoittelu kautta saavuttanut, on kuitenkin se, että olen saanut uutta itsevarmuutta omista kyvyistäni. Esimerkiksi johdanto-opastuksia pitämällä olen päässyt tietyllä tapaa asettumaan asiantuntijan rooliin, ja osallistumalla palavereihin ja tapaamisiin ajatuksilleni ja läsnäololleni on annettu arvoa. Minusta tuntuu, että minut on todella otettu osaksi työyhteisöä ja että minulle luotetaan tärkeitä tehtäviä.
Vaikka harjoitteluni loppuu, yhteys Muistiin säilyy näillä näkymin pro gradu -tutkielmani kautta. Sain idean graduun harjoitteluni aikana, ja Muistissa oltiin innokkaita tekemään yhteistyötä. Kolme kuukautta Muistissa ei siis antanut vain arvokasta työkokemusta, vaan myös auttoi minua opinnoissani eteenpäin. Kiitos koko Muistin väelle tästä kokemuksesta!
Sanni Tiusanen
korkeakouluharjoittelija
Vuoden vaihtuessa Muisti on uuden edessä
Mennyt vuosi 2021 oli merkillinen. Covid-19 -pandemia kiersi ympäri maailmaa, Yhdysvaltain kongressi vallattiin, Afganistanista tapahtui kaoottinen joukkopako ja Valko-Venäjä masinoi turvapaikanhakijoita EU:n vastaiselle rajalleen. Suomessa hikoiltiin kesällä ennätyshelteissä ja otettiin koronarokotuksia, ja Mikkelissä avattiin Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Muistin avautuminen oli ehkä pieni askel maailman mittakaavassa, mutta paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä. Maailman myllerrykset tosin vaikuttivat meihinkin; koronasulku ja Suezin kanavassa jumissa olleet tekniset laitteet lykkäsivät Muistin avaamisen huhtikuusta kesäkuulle. 4.6.2021 yli seitsemän vuoden kehitystyö tuli viimein päätökseen, kun ovet avautuivat remontoidussa entisessä Mikkelin keskuskansakoulussa ja ensimmäiset asiakkaat astuivat sisään.
Ovet ovat sittemmin käyneet taajaan. Muistissa vieraili kesä-joulukuussa 28 997 kävijää. Ylitimme kävijätavoitteemme lähes kahdella tuhannella, vaikka olimme avoinna reilun kuukauden vähemmän kuin tavoitetta asetettaessa suunniteltiin. Kesäsesongin aikana väkeä oli välillä ruuhkaksi saakka ja syksy oli vilkas etenkin ryhmien suhteen. Lämmin kiitos kaikille alkuvaiheemme kävijöille ja tukijoille!
Virallisesti Muistin perustamisvaihe päättyi vuoden 2021 loppuun. Vuosi oli melkoinen rypistys Muistin pienelle mutta toimeliaalle henkilökunnalle. Alkuvuotta hallitsivat hektinen näyttelysisällöntuotanto ja fyysinen rakentaminen, näyttelynhallintajärjestelmämme kehittäminen, MUISTI Kaupan ja Kahvila Rauhan perustaminen sekä markkinointityö. Muistin avauduttua hyppäsimme suoraan syvään päähän asiakastyön maailmaan. Palaute on ollut asiakkailta 95-prosenttisesti myönteistä. Tulimme valituksi myös Vuoden mikkeliläiseksi ja olimme ehdolla Kulttuurigaalassa vuoden museokaupungiksi. Tästä kaikesta olemme äärettömän iloisia ja kiitollisia.
Laakereille ei auta jäädä lepäämään eikä tuleen makaamaan. Vuoden vaihduttua aukeaa Muistin tarinassa uusi lehti, kun perustamisvaihe vaihtuu toiminnan vakiinnuttamisen aikakauteen. Ensimmäinen päänäyttelymme Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Alkavan vuoden mittaan näyttely jatkuu ja kehittyy ja Päämajamuseon puolella avataan uusia näyttelyhuoneita. Tavoitteenamme on edelleen kertoa sodasta ilmiönä edistääksemme rauhaa. Tiedekeskuksena haluamme tarjota tutkittua tietoa kiinnostavassa ja oivalluttavassa muodossa siten, että tulevaisuuden haasteet olisivat yhteisesti kaikkien ratkaistavissa. Jotta ymmärtäisimme toisiamme ihmisinä, ja jotta meillä olisi välineitä käsitellä, ymmärtää ja ratkaista ympärillämme tapahtuvia asioita – kuten alussa mainittuja pandemioita, konflikteja, vastakkainasetteluja ja valeuutisia.
Tähän työhön Muisti tarvitsee tukea. Mieluinen joululahja tulikin Arkadianmäeltä, kun valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto esitti vuoden 2022 budjettiin 120 000 euroa, jolla pääsemme kehittämään tiedeviestintäämme ja näyttelynhallintajärjestelmäämme. Suuret kiitokset tästä alueemme kansanedustajille ja etenkin Heli Järviselle (vihr.), joka ajoi aktiivisesti asiaamme eduskunnassa. Mainiota oli, että samassa jaossa Etelä-Savoon kohdistui muutakin matkailuun ja markkinointiin liittyvää tukea.
Vuoden 2022 alkaessa olemme siis uuden edessä. Innokkaina, uteliaina ja motivoituneina katsomme tulevaan ja haluamme kehittää Muistia siten, että saisimme palvella yhä uusia asiakkaita ja kohderyhmiä. Olemme kaikkia teitä varten, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti teitä varten, joita se ei kiinnosta. Tervetuloa!
Olli-Pekka Leskinen
toimitusjohtaja
Miia Huttu aloittanut Muistin graafikkona
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimi sai vahvistusta graafisen suunnittelun ja näyttelysuunnittelun ammattilaisesta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin graafikkona on aloittanut kulttuurihistorioitsija ja julkaisugraafikko, FM Miia Huttu. Hutulla on laaja työkokemus niin graafisen suunnittelun tehtävistä ja kuin myös näyttelysuunnittelusta. Erityisosaamisalueekseen Huttu nimeää kulttuuri- ja museoalan painotuotteet ja julkaisut. Huttu on työskennellyt alan parissa muun maussa Omituinen Design-toiminimensä kautta.
Tehtävää varten haastateltiin kolmea eri tahoa. Huttu valittiin hyvien hakijoiden joukosta työtehtävään vaikuttavan näyttelysuunnittelukokemuksensa ja graafisen suunnittelun taitojensa puolesta.
– Muistin näyttelyiden visuaalinen suunnittelu on iso ja tärkeä osa koko Muistin kokonaisuutta. Näyttelyiden visuaalinen ilme merkitsee erityisen paljon Muistin näyttelyiden onnistumisen kannalta. Huomasimme tarvitsevamme lisää graafista osaamista näyttelysuunnitteluumme ja olemme iloisia saadessamme kokeneen ja asiantuntevan osaajan mukaan tiimiimme, kertoo Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen.
Sodan ja rauhan keskus Muistin visuaalinen kokonaisuus koostuu arkkitehtuurin, markkinoinnin sekä viestinnän, järjestelmien ja näyttelyiden kautta välitetystä visuaalisesta ilmeestä. Hutun roolina on erityisesti vastata Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimissä ensimmäisten näyttelyiden visuaalisesta suunnittelusta ja sovittaa ne osaksi Muistin visuaalista kokonaisuutta.
”On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.”
Huttu itse kertoo ryhtyvänsä innostuneena tehtävään.
– On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.
Huttu uskoo kokemuksestaan olevan hyötyä Muistin näyttelyiden visuaalisessa suunnittelussa.
– Uskoisin, että kokemukseni erityisesti museonäyttelyiden tekemisestä on tehtävässä hyödyksi. Muistin näyttelyissä käsitellään sotaa aivan uudella, Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. Odotan innolla!
Muistille kärkihankeapuraha Etelä-Savon Kulttuurirahastolta
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto myönsi huomattavan apurahan haun kärkihankkeeksi nimetyn Sodan ja rauhan keskus Muistin pelillisen näyttelyosion suunnitteluun ja toteutukseen.
Suomen
Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Sodan ja rauhan keskus
Muistille 40 000 euron apurahan. Kyseessä on maakunnan kulttuurin edistämiseksi
jaetun rahoituksen kärkihankeapuraha tämän kevään haussa. Apurahoitusta
jaettiin tällä kertaa yhteensä 723 000 euron edestä kulttuurin
edistämiseksi Etelä-Savossa.
Muisti kohdentaa apurahan pelilliseen näyttelyosioon
Tarinat-näyttelykokonaisuudessa. Näyttelykokonaisuus tulee yhdistämään
museokentän, pelisuunnittelun ja pedagogiikan erilaisia piirteitä yhteen uudenlaisella
tavalla. Näyttelyosion tarkoituksena on ennen kaikkea luoda kokijalle historiallista
empatiaa herättävä vahva pelillinen elämys.
”Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista.”
– Pelilliset tarinat tulee olemaan yksi Muistin innovatiivisimmista näyttelykohteista. Pelilliset ominaisuudet mahdollistavat leikittelyn vaihtoehtoisella historian kerronnalla, jossa yhdistyvät henkilöiden omat kokemukset käyttäjän omiin valintoihin. Näyttelykohteessa fakta tulee siis sekoittumaan fiktioon. Lähestymistapa mahdollistaa valintojen vaikutuksen näkemisen ja historiallisen empatian kokemisen, kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen pelilliseen näyttelyosioon liittyen.
Leskinen täsmentää apurahan olevan hankkeen toteutumisen kannalta merkittävä.
– Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista. Lopputulos tulee olemaan vaikuttava.
Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tulevat osallistumaan Muistin oman henkilökunnan lisäksi pelisuunnittelun ja kuvallisen viestinnän ammattilaiset.
– Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa museoissa ja tiedekeskuksissa. Samalla yleisö vertaa museokentän tarjontaa viihdetarjontaan ja miettii, käytetäänkö vapaa-ajan arvokkaita hetkiä esimerkiksi elokuvissa vai museossa. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuki antaa Muistille mahdollisuuden luoda näyttelykohde, jollaista ei olla ennen nähty. Toivomme, että tuleva yleisömme löytää pelillisistä tarinoista uusia näkökulmia menneisyyteen ja sitä kautta herkkyyttä sekä voimaa nykyhetkeen, täsmentää Muistin pedagogi Jere Linnanen hankkeeseen liittyen.