fbpx

Päämajakaupungin mainekuvaa vahvistamassa – Olli-Pekka Leskinen ja Pia Puntanen palkittiin vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalilla

Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 Pia Puntanen heräsi arkiaamuun kotonaan Mikkelissä. Uutiset kuitenkin kertoivat, että aamun tavallisuuden saattoi äkkiä unohtaa. Kansalliseen unohdukseen painui myös Suomen turvallisuusympäristö. Sota, kaikessa karmeudessaan, oli palannut Eurooppaan.

Kun näin uutisista, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, mietin heti kahta asiaa. Ensinnäkin on hirveää, että nykypäivänä Euroopassa joku oikeasti hyökkää, eikö tämän pitänyt olla historiaa? Ja toiseksi aika nopeasti ajattelin, menikö näyttelyssämme jotain uusiksi; tapahtuiko nyt jotain sellaista, että tarjoamamme tieto vanhenee?

Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamies Puntanen hiljentyy hetkeksi muistellessaan helmikuuta 2022. Tuolloin hän ei ollut ajatustensa kanssa yksin. Lukuisat muutkin suomalaiset ajattelivat: Mitä jos? Jos Suomikin on kohta Ukrainan asemassa? Jos Kiova kaatuu? Jos sota laajenee? Jos puheet ydinaseista eivät jää pelkiksi puheiksi?

– Sodan sytyttyä kävimme asioita läpi työyhteisössämme ja myöhemmin tieteellisessä neuvottelukunnassamme ja totesimme, ettei näyttelyä Muistissa tarvitse muokata. Ainoana muutoksena laitoimme näyttelyn loppuun merkittävien tapahtumien aikajanalle tapahtumaksi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Muistin näyttelykierroksen kierrettyään kävijä on saanut kokemukset sodan syistä ja seurauksista, inhimillisen kärsimyksen mittavista vaurioista, mutta myös toivosta, jälleenrakentamisesta ja rauhasta. Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen painottaa, että Ukrainan sodan aiheuttamat haavat pysyvät auki vielä pitkään ja että nykytapahtumien objektiivinen analysointi ei vielä ole ajankohtaista, koska se on mahdotonta.

– Kun Ukrainassa joskus on saatu rauha, kärsimykset ja ihmisten traumat jatkuvat vielä pitkään. Jälleenrakennus tuo varmasti ison piristysruiskeen, mutta meidän suomalaisten on mietittävä, kuinka me voisimme olla auttamassa, kun jälleenrakennetaan ihmismieliä ja yhteiskuntaa. Suomessa itse onnistuimme siinä jatkosodan jälkeen. Säilytimme oikeusvaltiona parlamentaarisen demokratiamme. Se ei ole mikään yksinkertainen asia, Leskinen pohtii.

Myös syksyllä 2023 alkanut sotatila Lähi-idässä on ihmisten mielessä. Muisti puhuu molemmista: Sodasta ja rauhasta, mutta tuntuu, että maailmassa on nyt vain pelkkää sotaa. Muistin kaltaisten organisaatioiden tekemä tieteellinen työ on historian ja tämän päivän valossa monimutkaisten asioiden äärellä. Historia ja tarinat ovat tärkeässä roolissa, mutta toisaalta ne ovat väännettävissä millaiseen muotoon tahansa. Historiasta ja tarinoista syntyy herkästi propagandaa ja sosiaalisen median täyttävää informaatiovaikuttamista.

– Israel, Palestiina, Hamas… tilanne Lähi-idässä on todella vaikea, Pia Puntanen sanoo.

– Kaikilla asioilla on historiansa, mutta tässä tapauksessa jotenkin erityisesti. Mikä mieli olikaan Hamasilla tehdä sellainen hyökkäys? Hamas tiesi, mitä siitä seuraa palestiinalaisille. Israel on vastannut kovaa, ja se on karmeaa, mitä ihmisille siellä tapahtuu. Minulla ei ole asiaan viisautta, mutta mielestäni on selvää, että kahden valtion mallia ei ole ajettu tarpeeksi aktiivisesti kummankaan osapuolen toimesta, Puntanen jatkaa.

Olli-Pekka Leskinen korostaa historian ymmärtämistä. Tie rauhaan ei korjaannu, jos vanhoja asioita kaivetaan esteeksi.

– Historia on hyvä keino vahvistaa ymmärrystä asioista, mutta vaarana on, että historiaa käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Aina voidaan löytää omaa näkökulmaa palveleva lähtökohta. Palestiinan on helppo syyttää Israelia ja Israelin Palestiinaa. Sitten ollaan syyttämisen kierteessä, mistä on vaikea mennä eteenpäin. Jos historian kautta pyritään ymmärtämään ja ymmärryksen kautta todetaan tilanne ilman, että kaivellaan vanhoja asioita esteeksi, päästään eteenpäin. Tie rauhaan löytyy ymmärryksestä ja halusta rauhaan.

Kunnianhimoisesti eteenpäin

Mikkelin kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalin Olli-Pekka Leskiselle ja Pia Puntaselle. Heidän tekemänsä työ ainutlaatuisen humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekeskuksen eteen on vahvistanut Mikkelin mainekuvaa sekä tuonut merkittävällä tavalla uutta kaupungin sotahistorialliseen tarjontaan.

– Pro Mikkeli -mitalin saaminen on todella hieno asia. Olemme tehneet pitkään töitä Muistin eteen. Muisti on tehty Mikkelin tarpeita varten ja tämän asian äärellä olemme ahertaneet, Leskinen sanoo.

– Muistin työskentelyn vahvuutena on usko omaan tekemiseen, halu edistää asioita sekä optimismi. Meillä on loistava henkilökunta ja tärkeä, asiaansa sitoutunut verkosto. Pidämme Pro Mikkeli -tunnustusta kunnianosoituksena myös henkilökunnallemme ja verkostollemme.

– Olimme molemmat iloisesti yllättyneitä. Samalla tämä tunnustus vetää nöyräksi, Puntanen jatkaa.

Sodan ja rauhan keskuksen sijoittuminen Mikkeliin juontaa juurensa vuoteen 2013. Puntanen oli yksi ensimmäisistä, jotka saivat tietää, että hanketta olisi mahdollisuus lähteä viemään eteenpäin.

– Joulun alla 2013 silloisen kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin luona vieraili delegaatio tiedustelemassa olisiko Mikkeli kiinnostunut sotahistoriakeskuksesta. Kimmo sitten soitti minulle, paikallishistorioitsijan töitä pitkään tehnyt Puntanen muistelee.

– Tuolloin oli ollut käynnissä Mikkelin kulttuuriperintöohjelma, jonka puitteissa määriteltiin Mikkelin kaksi vahvaa, muista paikkakunnista erottavaa tekijää: Päämajakaupunkihistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset. Jo vuonna 2014 keskuksen esiselvityshankkeessa päätettiin, että tavoitteena on tehdä kansallinen tiedekeskus. Esiselvityshanke kesti kevättalveen 2018. Projektipäällikkönä oli Tapio Honkamaa, ja minä tulin mukaan sisältöasiantuntijaksi vuonna 2016. Olli-Pekka saapui myöhemmin samana vuonna näyttelyasiantuntijaksi.

Sittemmin Muistin toimitusjohtajaksi nimetty Leskinen muistelee, kuinka tiedekeskuksen alkuperäisiin ajatuksiin liittyi valtakunnallisuus ja sen tuoma riittävä vaikutus ja vetovoima.

– Jos emme olisi olleet tarpeeksi kunnianhimoisia, olisi ratkaisuna ollut esimerkiksi Päämajamuseon laajentaminen, jolloin vaikuttavuus olisi todennäköisesti jäänyt pienemmäksi, Leskinen sanoo.

– Hankkeessa aikoinaan tuli ilmi, että oli selkeästi olemassa tarve, halu ja ymmärrys tehdä laajempia yleisöjä puhutteleva paikka. Nyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen Muistista on tullut entistä tärkeämpi ja ajankohtaisempi, Puntanen jatkaa.

Muisti kertoo historiasta, mutta elää nykyisyydessä

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautui Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 2021. Siitä lähtien Muistissa on vieraillut lähes 100 000 ihmistä. Muistin kanssa historiallisessa päämajatalossa sijaitsee myös Mikkelin kaupungin museoiden ylläpitämä Päämajamuseo, jossa voi vierailla samalla pääsylipulla.

– Tänä vuonna vierailijoita on ollut lähes 32 000. Palaute on ollut kiitettävää. Usein on käynyt niin, että näyttelyn kierrettyään ihmisten ajatukset ovat tässä päivässä, vaikka käsittelemme historiaa. Ihmiset selkeästi peilaavat historian tapahtumia tähän päivään, mikä on ollut yksi tavoitteistamme, Leskinen kertoo.

Muistin näyttely kantaa nimeä Poikkeustila, ja se keskittyy toisen maailmansodin tapahtumiin. Näyttelyvieras voi tarkastella ja kokea monipuolisesti, millaista oli olla suomalainen nainen, mies, lapsi tai päättäjä talvi- ja jatkosotien Suomessa. Näyttelyaineisto koostuu tuoreimmasta tutkimustiedosta. Näyttelytyötä ohjaa tieteellinen neuvottelukunta, jossa on jäseninä historioitsijoita sekä kulttuurintutkimuksen ja historian didaktiikan asiantuntijoita.

Tietosisältöjen lisäksi näyttelyn ja verkkonäyttelyjen taustalla on Muistin oma oppimissuunnitelma, joka pohjaa kansallisiin opetussuunnitelmiin. Tiedon välittämisessä Muisti korostaa inhimillisyyttä ja yksilöiden omia, henkilökohtaisia kokemuksia. Sota ei ole kasvoton, koska sodalla on miljoonia kasvoja. Ja jokaisella kasvolla on kokemuksensa ja tarinansa.Nykyinen näyttely tulee kuitenkin piakkoin uudistumaan.

– Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Merkkivuosi tulee näkymään näyttelyn uudistumisena. Voi sen jo nyt paljastaa, että kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2025 osa näyttelystä avataan uudistettuna, Puntanen sanoo.

Muistin oma tarina on vielä nuori eikä taloudellisiltakaan haasteilta ole vältytty. Erinomainen pohjatyö on kuitenkin auttanut varautumisessa ja reagoinnissa.

– Onnistuimme suunnittelussa, sillä ne asiat, joista puhuttiin valmisteluhankkeessa ja jotka kirjoitettiin perustamissuunnitelmaan, ovat toteutuneet. Koen tärkeäksi, että alusta asti pyysimme mukaan tutkijoita ja kokenutta akateemista väkeä, jotka tekevät työtään sotahistorian, kulttuuriperinnön ja kasvatustieteiden parissa, Puntanen sanoo.

– Taloudenkin näkökulmasta haasteet on nähty jo vuosia sitten ja ne ovat oikeastaan tulleet niissä kohdissa, jolloin niiden arvioitiinkin tulevan, Leskinen sanoo.

– Vaikka olemme suhteellisen pieni organisaatio valtakunnan tasolla, olemme onnistuneet olemaan kokoamme suurempi. Tämä johtuu siitä, että tiedekeskuksena asioiden käsittelytapamme on tuore. Tuoreus herättää kiinnostusta. Olemme onnistuneet verkostoitumaan laajasti, sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Kulttuuri- ja museoala kaipaa panostusta

Ovensa avattuaan Sodan ja rauhan keskus Muisti on paikannut tiettyjä aukkoja. Tiedekeskuksen sijainti Mikkelissä sai vankan kivijalan Mikkelin historiasta päämajakaupunkina, mutta Mikkeli on muutakin kuin kokoelma päämajahistoriaa. Leskinen ja Puntanen seuraavat huolestuneina kotikaupunkinsa kulttuuri- ja museoalan nykytilaa.
– On totta, että me Muistina olemme tuoneet lisää Mikkelin kulttuuri- ja museoalan tarjontaan. Mutta haluaisin nähdä, että Mikkelissä satsattaisiin kulttuuriin ja museotoimintaan enemmän paikallisen identiteetin vuoksi, jotta kokisimme olevamme mikkeliläisiä ja tuntisimme oman historiamme. Suomessa ja maailmalla on useita esimerkkejä taantuvista paikkakunnista, joihin on onnistuttu ammentamaan uutta elinvoimaa kulttuurikohteiden avulla, Leskinen muistuttaa.

Puntasen mielestä taidemuseon tilakysymykseen on saatava ratkaisu. Nykyisin Mikkelin kaupungin museoiden taidemuseo sijaitsee kauppakeskus Akselissa ”väistötiloissa”. Martti Airion merkittävää taidekokoelmaa taidemuseo ei pysty pitämään esillä nyt lainkaan.

– Mikkelillä on hieno kokoelma nyt vain paketissa. Riittävällä näyttelytilalla voitaisiin palvella erilaisia yleisöjä, taidekasvatusta unohtamatta. Lempilapseni historioitsijana on Suur-Savon museo, johon on sata vuotta kerätty kokoelmia, mutta Mikkelillä ei ole kaupungin historiasta kertovaa näyttelyä. Kansallisen teeman ja sotahistorian lisäksi meille mikkeliläisille olisi tärkeää, että tietäisimme jotain itsestämme.

Ja vaikka Savossa ollaan, tällä kertaa vastuu ei jää kuulijalle. Viesti Muistin mitalikaksikolta on kirkas ja selkeä.

– Kuinka moni mikkeliläinen tietääkään, että olemme savolaisuuden synnyinsijoilla? Täältä on lähdetty kaskeamaan pohjoiseen, länteen, itään ja etelään. Ja vaikka ne Kuopiossa puhuvatkin ”hienompaa” savon murretta, on täältä Suur-Savosta lähdetty sinne. Voisimme olla ylpeitä historiastamme, Leskinen painottaa.

Puntanen nostaa paikallishistorian sävyihin mukaan myös kunniakkaan kartanohistorian.

– Mikkelin seutu, tämä Etelä-Savomme läntinen osa, on yksi Suomen vanhoista kartanoalueista Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi. Siinä on yhteys sotilasasutukseen ja upseeriston palkkaukseen. Meillä on oikeasti vanhaa historiaa, ja toki moni näistä paikoista on avoinna matkailukäytössä yleisölle, mutta tässäkin on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

”Suomi on paras paikka asua”

Pro Mikkeli -mitalit julkistetaan ja luovutetaan perinteisesti Suomen itsenäisyyspäivänä. Kyseessä on Mikkelin kaupungin kunnianosoitus, johon usein kytkeytyy palanen kansallistunnetta. Tilanteen juhlavuus ja teema puhuttelevat sekä Leskistä että Puntasta. Mieleen nousee itsenäisen Suomen tarina, joka edelleen jatkuu vahvana – nyt myös osana Pohjois-Atlantin liittoa eli Natoa.

– Itsenäinen Suomi oli vain 49-vuotias, kun synnyin. Viime aikojen tapahtumat ovat herättäneet ajattelemaan, jos emme olisikaan itsenäisiä. Jos oikeasti tapahtuisikin jotakin. Suomessa asiat ovat hyvin, vaikka kaikenlaista parran pärinää meillä keskenämme onkin. Toivon, että ihmiset muistaisivat hyvät asiat, mutta samalla muistaisivat auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat. Itsenäisyyspäivänä katson Linnan juhlat, ja on ollut aina ilo osallistua itsenäisyyspäivän tapahtumiin Mikkelissä, esimerkiksi paraateihin. Mutta muistuttaisin, että itsenäisyyttä voi juhlia iloisesti ja railakkaasti ilman turhaa synkistelyä. Veteraanitkin sanovat, että ”ei koskaan enää”. Mielestäni se sisältää kehotuksen, että katse vain eteenpäin, Puntanen sanoo.

Olli-Pekka Leskinen sai muistutuksen itsenäisyyden arvosta yhdeksänvuotiaalta pojaltaan.

– Eräänä iltana tutkin poikani kanssa sukupuutamme. Jo edesmennyt mummoni oli syntynyt vuonna 1912 käytännössä Venäjällä. Pojalle tämä oli iso havahtuminen: ”Niin, että eihän Suomi kauhean vanha ole!” Sukupolvien kautta pystyy ymmärtämään, että ei siitä hirveän pitkä aika ole, kun Suomi ei ollut itsenäinen. Poikani on monesti sanonut, että Suomi on paras paikka asua, yhdyn kyllä hänen näkemykseensä.

Loppuun Leskinen ottaa puheeksi vielä Mikkeli-näkökulman ja tunnustuksen todellisen arvon.

– Pro Mikkeli -mitali on hienoa saada myös siksi, että olen syntynyt Mikkelissä. Muutin pois nuorena aikuisena ajatellen, etten varmaan koskaan tule tänne palaamaan. Silloin 2000-luvun vaihteessa Mikkeli oli nuorelle aika ankea paikka, täällä oli paljon tyhjiä liiketiloja ja kaupunkia vaivasi yleinen alakulo. Vuosia myöhemmin avautui mahdollisuus muuttaa takaisin. Päätös oli loppujen lopuksi helppo. Koen Mikkelin turvallisena paikkana kasvattaa lapsia. Mikkeli on lapsiystävällinen ja hyvä paikka asua.

Olli-Pekka Leskinen

– syntynyt Mikkelissä 1981
– Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja, FM
– Suomen Museoliiton hallituksen jäsen
– asuu perheineen Mikkelin Nuijamiehessä
– harrastaa hiihtoa, liikuntaa ja luonnossa retkeilyä

Pia Puntanen
– syntynyt Kangasniemellä 1966, varttunut Mikkelin maalaiskunnassa
– Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamies, FM
– Suomen Tiedekeskukset ry:n hallituksen jäsen
– asuu Mikkelin keskustassa puolisonsa kanssa
– harrastaa lukemista, ruoanlaittoa, puutarhatöitä mökillä Puumalassa ja liikuntaa

**

Mikkelin kaupunki on vuodesta 1983 lähtien myöntänyt Pro Mikkeli -mitalin henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi ja tehnyt kaupunkia tunnetuksi.

Perustelut vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalille

Toimitusjohtaja, FM Olli-Pekka Leskinen
Olli-Pekka Leskinen on johtanut Sodan ja rauhan keskus Muistia asiantuntevasti ja määrätietoisesti. Suomessa ainutlaatuinen tiedekeskus kertoo sodasta ja rauhasta uusimman tutkimustiedon valossa, unohtamatta inhimillisiä yksilön kokemuksia. Leskisen museoalan kokemus ja näkemykset ovat lisänneet Mikkelin sotahistoriallisten kohteiden tarjontaa ja vahvistaneet kaupungin mainekuvaa.   Sisältöjohtaja, asiamies, FM Pia Puntanen
Pia Puntanen on Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtajana ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamiehenä onnistunut vastuullisissa tehtävissään. Tiedekeskuksen sisältö tarjoaa laajan kuvan sodan syistä ja seurauksista, rauhan arvosta ja ihmisyydestä. Puntanen on tehnyt pitkää ja monipuolista uraa historioitsijana sekä ylläpitänyt Mikkelin päämajakaupungin muistoa ja mainetta.

Teksti: Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija, Mikkelin kaupunki

Pia Puntanen ja Olli-Pekka Leskinen palkittiin työstään Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Mikkelin kaupungin hyväksi. Kuvat: Pihla Liukkonen.

Pääsyliput

Näytetään 1 – 6 tuotetta 6 tuotteesta Näytetään 1 – 6 tuotetta 6 tuotteesta Näytetään 1 tuote No results found
Järjestä A-Ö
Filters Sort results
Reset Apply
Osta lahjakortti Sodan ja rauhan keskus Muistiin ja Päämajamuseoon. Lahjakortilla voit ostaa pääsymaksuja, Muisti-kaupan tuotteita tai kahvila-ravintola Rauhan tuotteita. Lahjakorttia ei tarvitse käyttää kerralla. Lahjakortti on voimassa 6 kk ostopäivästä. Lähetämme lahjakortin postitse tilauksen yhteydessä antamaasi toimitusosoitteeseen.
20,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
Osta lahjakortti Sodan ja rauhan keskus Muistiin ja Päämajamuseoon. Lahjakortilla voit ostaa pääsymaksuja, Muisti-kaupan tuotteita tai kahvila-ravintola Rauhan tuotteita. Lahjakorttia ei tarvitse käyttää kerralla. Lahjakortti on voimassa 6 kk ostopäivästä. Lähetämme lahjakortin postitse tilauksen yhteydessä antamaasi toimitusosoitteeseen.
50,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
Yli 18-vuotiaiden Pääsylippu Sodan ja rauhan keskus Muistiin ja Päämajamuseoon. Esitä ostotosite lipunmyynnissä saapumisesi yhteydessä. Vahvistus ostoksesta saapuu sähköpostiisi.
18,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
MUISTI-koeasiakkaat2021-kuva-Pihla-Liukkonen-kontrastia-47
Eläkeläisten pääsylippu Sodan ja rauhan keskus Muistiin ja Päämajamuseoon. Esitä ostotosite ja työeläkekorttisi lipunmyynnissä saapumisesi yhteydessä. Vahvistus ostoksesta saapuu sähköpostiisi.
16,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
Muisti-visitmikkeli2021-kuva-Pihla-Liukkonen-Kontrastia-81
12-17-vuotiaiden pääsylippu Sodan ja rauhan keskus Muistiin ja Päämajamuseoon. Esitä ostotosite lipunmyynnissä saapumisesi yhteydessä. Vahvistus ostoksesta saapuu sähköpostiisi.
12,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
Verkkokaupasta ostettuna aikuisten pääsylippu S-Etukortilla 14 €. Tarjous on voimassa 18.10.2023-31.5.2024. Esitä ostotosite ja S-Etukortti lipunmyynnissä saapumisesi yhteydessä. Vahvistus ostoksesta saapuu sähköpostiisi.
14,00
Max:
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin

Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa runsaat 30 000 kävijää vuonna 2022

Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 30 139. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen historian aikana reilut 60 000 kävijää.

”Kesä oli meillä hieman odotettua hiljaisempi, mutta syksyllä etenkin ryhmämatkailijoita kävi runsaasti”, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kesän tilanne selittyy koronan jälkeisellä ulkomaanmatkailun ja tapahtumien uudelleenkäynnistymisellä.

Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista kävijöistä oli noin viidennes. Koululaisryhmien määrä nousi viime vuodesta huomattavasti Muistin lanseerattua uudet vierailupakettinsa ja oppimateriaalinsa alkusyksystä.

Museokorttilaisia Muistin maksaneista asiakkaista oli 24 %. Museokortin käyttö oli koko maassa kovassa kasvussa.

Muistin tapahtumat vetivät myös mukavasti yleisöä. Muistin itse järjestämissä tai muiden Muistin tiloissa pitämissä tapahtumissa vieraili lähes 3 300 henkilöä. Suosituimpia tapahtumia olivat Museoiden yö ja Muistin itsenäisyyspäivä.

Vuosi 2023 alkaa kolmen viikon huoltotauolla. Muisti on suljettuna 8.−29.1., jona aikana näyttelyä huolletaan ja päivitetään. Myös MUISTI Kauppa on tämän ajan kiinni. Verkkokauppa sekä asiakaspalvelu niin sähköpostitse kuin puhelimitse toimivat normaalisti. Myös Kahvila Rauha on avoinna ma-pe klo 10.30−14.00.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.

Muistin joulunaika kutsuu! 

Muistin näyttely on avoinna joulukuussa ja koululaisten joululoman aikana pienin poikkeuksin. Olemme suljettuna jouluna 23.−26.12., uutenavuotena 31.12.−1.1. sekä loppiaisena 6.1. Muuten palvelemme normaalein aukioloajoin ma-la klo 10.00−17.00. Koululaisten loma-aikaan tarjoamme näyttelyn Taistelu-osiossa erikoispitkän 8 minuutin version virtuaalikokemuksesta talvisodan Summan rintamalla. Tervetuloa tutustumaan! 

Muisti Kaupasta ja verkkokaupastamme saat persoonalliset lahjat pukinkonttiin. Tule ihastumaan valikoimaamme paikan päälle Muistin aukioloaikoina tai tee verkko-ostoksia milloin tahansa osoitteessa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Tuotteittemme lisäksi oiva lahja on myös lahjakortti tai -lippu Muistiin. Tee verkko-ostoksesi viimeistään 18.12., niin tonttumme ehtivät käsitellä ja pakata tilaukset postin kuljetettavaksi ajoissa. 

Kahvila Rauha palvelee ma-la klo 10.00−15.00. Tunnelmallinen joululounas on katettuna 12.−23.12. Tarjolla on perinteisiä joulun makuja runsaalla alkupalapöydällä ja päivittäin vaihtuvalla pääruoalla. Aterian kruunaa herkullinen jälkiruokapöytä kera Rauha-kahvin tai glögin. Katso joululounaiden menut täältä: https://muisti.org/rauha/.  

Kuva: SA-kuva

The End

Showing 1 – 3 of 3 results Showing all 3 results Showing the single result No results found
Järjestä A-Ö
Filters Sort results
Reset Apply
karipiippo-the-end-RGB-2022-07-04
Palkitun graafikon Kari Piipon suunnittelema juliste The End. Koko: 50 x 70 Kari Piippo | The End julisteen taustaa | 2022 "Venäjän armeija merkitsee Ukrainassa kalustoaan Z -tunnuksella. Valitsin sen julisteen lähtökohdaksi. Z-kirjaimen muotoilu antaa vaikutelman haudasta. Julisteen oranssi väri on linkki demokratialiikkeeseen, joka alkoi Ukrainassa 2004. Se tunnetaan nimellä 'Oranssi vallankumous'. " "The Russian army marks its equipment in Ukraine with the Z code. I have chosen it as the starting point for the poster. The design of the letter Z gives the impression of a grave. The orange colour of the poster is a link to the democracy movement that started In Ukraine in 2004. It is known as the "Orange Revolution"." koko: 50 x 70 Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä The End -julisteesta ja postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.
14,95
Max: 196
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
karipiippo-the-end-RGB-2022-07-04-2
Palkitun graafikon Kari Piipon suunnittelema juliste The End taiteilijan signeerauksella. Kari Piippo | The End julisteen taustaa | 2022 "Venäjän armeija merkitsee Ukrainassa kalustoaan Z -tunnuksella. Valitsin sen julisteen lähtökohdaksi. Z-kirjaimen muotoilu antaa vaikutelman haudasta. Julisteen oranssi väri on linkki demokratialiikkeeseen, joka alkoi Ukrainassa 2004. Se tunnetaan nimellä 'Oranssi vallankumous'." "The Russian army marks its equipment in Ukraine with the Z code. I have chosen it as the starting point for the poster. The design of the letter Z gives the impression of a grave. The orange colour of the poster is a link to the democracy movement that started In Ukraine in 2004. It is known as the "Orange Revolution"." Signeerattuja julisteita vain rajoitettu 25 kpl erä. koko: 50 x 70 Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä The End -julisteesta ja -postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.
100,00
Max: 18
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin
karipiippo-the-end-RGB-2022-07-04-3
Palkitun graafikon Kari Piipon suunnittelemasta julisteesta The End -postikortti. Koko: A5 Kari Piippo | The End julisteen taustaa | 2022 "Venäjän armeija merkitsee Ukrainassa kalustoaan Z -tunnuksella. Valitsin sen julisteen lähtökohdaksi. Z-kirjaimen muotoilu antaa vaikutelman haudasta. Julisteen oranssi väri on linkki demokratialiikkeeseen, joka alkoi Ukrainassa 2004. Se tunnetaan nimellä 'Oranssi vallankumous'." "The Russian army marks its equipment in Ukraine with the Z code. I have chosen it as the starting point for the poster. The design of the letter Z gives the impression of a grave. The orange colour of the poster is a link to the democracy movement that started In Ukraine in 2004. It is known as the 'Orange Revolution'." Koko: A5 Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä The End -julisteesta ja -postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.
4,90
Max: 443
Min: 1
Step: 1
Lisää ostoskoriin

Palkittu graafikko Kari Piippo ottaa kantaa Ukrainan sotaan The End -julisteella

Kari Piippo on julkaissut useita yhteiskunnallisesti kantaa ottavia julisteita, joita on ollut laajalti kansainvälisesti esillä. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntui heti vaativan kannanottoa. Japanilaisen Ogakin julistemuseon kutsunäyttely antoi kimmokkeen julisteen toteutuksesta”, Piippo kertoo.

Piipon julistetaide on niukkuuden taidetta, älyllinen oivallus, joka yhdistyy yksinkertaiseen ja selkeään, katsojalle nopeasti välittyvään muotoon. The End -julisteessa on voimakkaan oranssilla pohjalla Z hautavajoamassa. ”Taustalla on ajatus miekkaan tarttumisesta ja miekkaan hukkumisesta”, Piippo kertaa venäläisten, Ukrainassa operoivien joukkojen Z-tunnuksen käyttöä julisteessa.

Olemme todella iloisia yhteistyöstä mikkeliläisen, arvostetun graafikkomme Kari Piipon kanssa. The End -juliste on todella vaikuttava, ja sen sodanvastainen viesti vahva”, kertoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Julistetta on saatavilla Muistin kaupasta sekä verkkokaupastamme, myös Piipon signeerauksella varustettuna rajoitettu erä. Julisteesta on tehty myös postikortti”, Muistin myymälänhoitaja Hanna Kolimaa kertoo.

Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä julisteesta ja postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.

Kari Piippo on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia graafikoita. Hänet tunnetaan erityisesti pelkistetyistä ja iskevistä julisteistaan. Piippo valmistui graafikoksi Helsingin Taideteollisesta oppilaitoksesta 1967 ja hän on saanut kotimaassa kaikki merkittävimmät taideteollisuusalan palkinnot: mm. Valtion taideteollisuuspalkinto, Vuoden graafikko, graafisen suunnittelun Platinahuippu ja neljä Kultahuippua sekä Pro Finlandian. Viimeisin kansainvälisesti palkittu työ on Rich/Poor -juliste, joka sai parhaan sosiaalisen julisteen palkinnon Bolivian Biennalessa 2021. Meksikon julistebiennalessa Piippo on voittanut kolme kertaa pääpalkinnon.

Hanna Kolimaa (vas.), Pia Puntanen ja Kari Piippo.

Memoriaalin palvelukuvaus

Palvelukuvaus 

[Muisti.org/memoriaali] on Sodan ja rauhan keskus Muistin ylläpitämä verkkopalvelu. 

Muisti.memoriaali.org on Sodan ja rauhan keskus Muistin Memoriaali-palvelun verkkosivusto. Sivusto tarjoaa pääsyn yksityishenkilöiden sekä yhdistysten sekä muiden pienten toimijoiden sotahistoriallisiin aineistoihin. Memoriaalin kautta aineistoja voidaan luovuttaa osaksi Muistin yleisökokoelmaa, hakea ja pyytää käyttöoikeuksia tutkimuskäyttöön tarkoitetun aineiston käyttämiseksi. 

Erityisesti sodan kokemushistoriasta kertovan aineiston esittäminen, käyttäminen ja tallennus on Sodan ja rauhan keskus Muistin toiminnan keskiössä. Memoriaali-palvelu on kehitetty vuosina 2020–2022 käynnissä olleessa EU-rahoitteisessa yhteishankkeessa tukemaan tätä tarkoitusta.  

Verkkopalvelua julkaistaan suomeksi sekä myöhemmin suppeammin ruotsiksi sekä englanniksi. 

Tekijänoikeudet 

Muisti.org/memoriaali -osoitteeseen voi linkittää vapaasti ja sen sisältämää aineistoa voi hyödyntää hyvän tavan mukaisesti niiltä osin, kun aineiston lisenssi sallii käytön. Tiedon aineiston tekijänoikeuksista ja käyttöoikeudesta löydät aineiston kuvailutiedoista.  

Memoriaali-palvelun tekstimateriaalin käytössä on viitattava Sodan ja rauhan keskus Muistiin sekä Memoriaali-palveluun. 

Palvelun käyttäjistä  

Palveluun rekisteröityvistä käyttäjistä muodostetaan palvelurekisteri. Rekisteri- ja tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa https://muisti.org/tietosuojaseloste/

Rekisteröitymättömästä käyttäjästä ei kerätä tietoja. Sähköpostiosoitetta ja/tai muita yhteystietoja voidaan kysyä esimerkiksi palautteen  tai muun yhteydenoton yhteydessä. Palautetta voi antaa myös nimettömänä, mutta jos asiakas haluaa vastauksen, on yhteystietojen antaminen välttämätöntä. 

Evästeiden käyttö ja käytön seuranta 

[Muisti.org/memoriaali] -sivustolla käytetään evästeitä. Osa evästeistä liittyy sivuston toiminnallisuuksiin ja osa sivuston käytön tilastointiin. Käyttäjä voi halutessaan kieltää muiden kuin välttämättömien evästeiden vastaanoton selaimen asetuksia muuttamalla. Evästeiden kieltäminen voi aiheuttaa puutteita joihinkin sivuston toimintoihin. 

Vastuu 

Sodan ja rauhan keskus Muisti vastaa verkkopalvelun sisällöstä, joka pyritään pitämään mahdollisimman ajantasaisena. Havaitut virheet pyritään korjaamaan viivytyksettä. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti pyrkii tarjoamaan palvelussa virheetöntä tietoa keskeytyksettä. Käyttäjä käyttää kuitenkin palvelua ja sen sisältämiä tietoja aina omalla vastuullaan eikä Muisti vastaa mistään palvelun käytön seurauksena syntyneestä vahingosta. Näin ollen Muisti ei vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat esimerkiksi palvelun tai sen sisältämän aineiston virheistä, puutteista, aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, aineiston sisällön muuttamisesta tai palvelun ylläpidon lopettamisesta tai siitä, että palvelu ei toimi tai että se ei sovi tiettyyn tarkoitukseen. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Minna Gurney palkittiin ansiokkaasta työstä Mikkelin seudun matkailun hyväksi

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on myöntänyt Vuoden 2021 Matkailuteko -palkinnon Mikkelin Sodan ja rauhan keskus Muistille merkittävänä matkailullisesti kiinnostavana käyntikohteena. Toista kertaa jaetun Matkailun edistämisteko -palkinnon sai Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Gurney Saimaan seudun matkailun eteen tekemästään tuloksellisesta työstä.

Vuosi sitten avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, joka tutkii sotaa inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, pyrkien auttamaan kävijää hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on jo lyhyessä ajassa osoittautunut Mikkelin seudun matkailun vetovoimatekijäksi, joka omalla laadukkaalla toiminnallaan ja elämyksellisillä sisällöillään tuo matkailijoita seudulle. Muistin rooli on ollut merkittävä myös Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n aktiivisena toimijana ja yhteistyön rakentajana.

Vuoden 2021 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Minna Gurneylle, jonka idean tuloksena syntyi suuren suosion saanut tv-sarja ”Sami Kurosen makumatka Saimaalla”, jota on esitetty useilla Sanomien kanavilla kesästä 2021 alkaen. Sarjalla on jo nyt yli 2 miljoonaa katselukertaa ja siitä syntyi uusi kansallinen tv-formaatti. Sarjan toteutuksessa nostettiin hienosti esille Saimaan alueen tuottajia ja matkailuyrityksiä ja heidän välistä yhteistyötään. Mielenkiintoinen formaatti toi välittömästi asiakkaita sarjassa esillä olleisiin yrityksiin.

Palkinnot luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiselle ja Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikölle Minna Gurneylle 1.6. MSM ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Palkinnot luovutti Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen.

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE

Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt. 

Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.  

Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan.  Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut. 

Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?  

Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”  

ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa? 

Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen. 

La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli 

Hinta 55 € 

Ohjelma

 9.30–10.00                        

Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)

10.00–10.50                      

ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL

Kirjailija Sirpa Kähkönen

10.50–11.00                      

SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS

Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

11.00–11.50                        

SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ

Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto

11.50–12.50                      

LOUNASTAUKO

Kahvila Rauha, omakustanteinen

12.50- 13.40                        

SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA

Kuvataiteilija Antero Kahila

13.40–14.30                       

SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA

Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto

14.30­–15.00                       

TAUKO

15.00–15.50

IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ

Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio

15.50–16.00                      

SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO

Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.

Lisätietoja:

Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
[email protected]

Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
[email protected]

Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 6.7.2022. Symposium järjestetään nyt jo 13. kerran. Koronapandemian vuoksi tapahtuma oli tauolla kahtena edellisenä vuonna.

Perinteisesti Symposium on koonnut päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuteen, talouteen ja politiikkaan liittyvistä teemoista. Tänä vuonna turvallisuus teemana on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin tapahtuman historiassa.

Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Keskustelujen aiheina Suomen poliittinen turvallisuus ja sotilaallinen varautuminen.

Kansainvälisen tilanteen nopea kiristyminen on tehnyt Suomen turvallisuudesta äärimmäisen ajankohtaisen aiheen. Symposiumissa asiaa lähestytään kahdesta näkökulmasta, joita ovat Suomen turvallisuuspoliittinen asema ja sotilaallinen varautuminen. Luvassa on aiheista paneelikeskustelut sekä perinteinen Mannerheim-luento.

– Päämajasymposiumilla on merkitystä erityisesti nyt, kun kysymys turvallisuudesta ja turvallisuutta uhkaavat asiat ovat tulleet lähelle jokaisen suomalaisen elämää. Odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen ja syvälle luotaava tilaisuus, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä kansanedustaja Antti Häkkänen.

Mannerheim-luennon pitää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.

Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.

Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätietoa tapahtumasta, ohjelma ja puhujaesittelyt:

esavo.fi/paamajasymposium

Lisätietoja:

Pentti Mäkinen

Maakuntajohtaja

P. 050 500 2584

pentti.makinen(at)esavo.fi

Heidi Miettinen

Viestintäpäällikkö

P. 040 624 0624

Kuva: Jonne Vaahtera