fbpx

Ratkaiseva syyskuu 1944 – jatkosodasta Lapin sotaan

Elokuun lopulla 1944 Suomi päätti pyrkiä rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Saksan tappio sodassa näytti väistämättömältä, eikä Neuvostoliitto enää vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista. Tärkeää oli myös Ruotsin lupaama elintarvikeapu, jonka ansiosta Suomi ei ollut enää yhtä riippuvainen Saksan viljasta. Aloitettiin neuvottelut, jotka päättyivät aselepoon. Rauhanehtojen mukaisesti saksalaisten entisten aseveljien poistaminen maasta alkoi.

Kohti aselepoa

24.8.1944 Suomen poliittinen sisäpiiri päätti presidentti Mannerheimin johdolla ryhtyä rauhanneuvotteluihin. Neuvostoliitto asetti ennakkoehdot neuvotteluiden aloittamiselle., joiden mukaan Suomen olisi katkaistava suhteensa Saksaan ja vaadittava saksalaisten joukkojen vetäytymistä 15. syyskuuta mennessä. Jos saksalaiset eivät noudattaisi määräaikaa, Suomen olisi riisuttava heidät aseista ja luovutettava heidät liittoutuneille. Suomi päätti hyväksyä ehdot. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Mannerheim lähetti Stalinille viestin, jossa ehdotettiin aselepoa.

Suomen eduskunta hyväksyi rauhanneuvotteluihin ryhtymisen äänin 108−45.
Ulkoministeri Carl Enckell ilmoitti päätöksestä Saksan Suomen-lähettiläälle, minkä jälkeen Saksalle tehtiin selväksi, että suhteet oli katkaistu. Lapin saksalaisjoukkojen komentaja Lothar Rendulic varoitti, että oli todennäköistä, että entiset aseveljet joutuisivat kohtaamaan toisensa taistelukentällä.

Aselevon voimaantulo päätettiin Suomen osalta 4. syyskuuta 1944, jolloin päämaja määräsi lopettamaan sotatoimet klo 7.00 aamulla. Neuvostoliiton joukot jatkoivat kuitenkin tulitusta vielä vuorokauden. Tästä ajanjaksosta, kun sota ja rauha sekoittuivat, jäi elämään monia tarinoita. Tulenjohtaja Ilkka Leinonen muisteli, kuinka suomalaiset sotilaat tervehtivät venäläisiä iloiten rauhan alkamisesta, kun yhtäkkiä vihollisen aseet alkoivat taas paukkua. Neuvostoliittolaiset selittivät myöhemmin, että kyse oli väärinkäsityksestä ja viestien hitaasta perillemenosta.

Uuksujärvellä iloitaan aselevosta 4.9.1944. SA-kuva.


5. syyskuuta myös Neuvostoliiton aseet vaikenivat. Hiljaisuus oli sodan meluun tottuneille sotilaille lähes outo tunne. Eräs veteraani muisteli, kuinka lintujen piiskutus alkoi kuulua heti tulituksen tauottua, kuin symbolina elämän palaamisesta normaaliin. Tämä hetki jäi monien mieleen elinikäiseksi.

Rauhanneuvottelut ja välirauhansopimus

Rauhanneuvottelut alkoivat virallisesti 7. syyskuuta, kun Suomen valtuuskunta matkusti Moskovaan pääministeri Hackzellin johdolla. Valtuuskunta joutui odottamaan Moskovassa viikon, ennen kuin neuvottelut päästiin aloittamaan, koska Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Yhdysvallat keskustelivat keskenään tarjottavista rauhanehdoista. Viikon odotus oli suomalaisille piinaavaa aikaa. Monenlaiset huhut velloivat niin kotirintamalla kuin sotilaiden parissa. Paineen alla Hackzell sai aivoverenvuodon ja joutui matkustamaan kotiin.

19.9.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välinen välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa. Sopimusta kutsuttiin välirauhaksi, koska lopullinen rauha tehtäisiin vasta maailmansodan päätyttyä. Rauhanehtoihin kuului vuoden 1940 rajat, Petsamon luovuttaminen, Porkkalan vuokraus 50 vuodeksi, 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset tavaroina, saksalaisten maastakarkoitus sekä sotarikollisten tuomitseminen. Lisäksi mm. armeija tuli saattaa rauhanaikaiseen vahvuuteen, ”fasistiset” järjestöt, kuten suojeluskunnat ja Lotta Svärd, lakkauttaa sekä yli 60 000 inkeriläistä palauttaa Neuvostoliittoon.

Suomen rauhanvaltuuskunta ennen lähtöään Helsingistä. Vasemmalta ministeri Hynninen, jalkaväenkenraali Walden, vuorineuvos Grönholm, ministeri Hackzell, tohtori Castren, jalkaväenkenraali Heinrichs, majuri Enckell ja kenraaliluutnantti Enckell. SA-kuva.

Syysmanöövereista Lapin sotaan

Suomi kävi saksalaisten kanssa salaiset neuvottelut, joissa sovittiin, että saksalaiset vetäytyisivät pohjoiseen Suomen joukkojen seuratessa. Saksalaiset tuhoaisivat infrastruktuuria vetäytyessään, mikä hidastaisi Suomen etenemistä ja antaisi aikaa selittää Neuvostoliitolle, miksi saksalaisia ei karkotettu nopeammin. Tämä strategia tunnetaan syysmanöövereinä.

Lapin evakuointi käynnistyi 20.9. Lapin läänin 144 000 asukkaasta lähes 80 prosenttia siirrettiin turvaan, joko Ruotsiin tai muualle Suomeen. Lisäksi osa hakeutui omin toimin sukulaisten luokse.

Ensimmäiset valvontakomission jäsenet saapuivat Suomeen 22.9.1944. Valvontakomissio valvoi jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen noudattamista. Komissio oli sitä mieltä, että Suomi ei riittävän ponnekkaasti ajanut saksalaisia joukkoja pois Lapista.

Puhkesi Lapsin sota. Ensimmäinen laukaustenvaihto suomalaisten ja saksalaisten välillä tapahtui 28. syyskuuta Pudasjärven liepeillä. Pian avattiin täysimittainen tuli Iin Olhavassa 29. syyskuuta. Lokakuun alussa suomalaiset nousivat maihin Torniossa ja kävivät ankaria taisteluja saksalaisia vastaan. Siinä vaiheessa syysmanööverit olivat ohi – entiset aseveljet olivat nyt vihollisia.

Lapin evakkoja lähdössä Ruotsiin Kemin satamasta, SA-kuva.

Muistin kansallisen veteraanipäivän tapahtumassa kylvetään rauhaa

Sodan ja rauhan keskus Muistissa vietetään kansallista veteraanipäivää lauantaina 27.4.2024 teemalla ”kylvä rauhaa”. Näyttelyihin pääsee edullisemmalla lipun hinnalla ja päivän ohjelmassa on mm. dokumenttielokuva, siementen istutustyöpaja ja tietoa mahdollisuuksista auttaa nykypäivän konflikteissa eläviä ihmisiä. Myös Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus pidetään Muistissa.

”Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotasukupolven perintönä olemme nauttineet rauhan ajasta ja jo 79 vuoden ajan. Yhteishenki ja toisista välittäminen olivat sodan vuosina tärkeitä arvoja. Voimme jatkaa tätä perintöä ja tuottaa hyvinvointia ja rauhaa itsellemme ja muille, myös tällä hetkellä sodan jaloissa kamppaileville”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen päivän ohjelman taustoista. ”Kotitarveviljely oli sotavuosina elinehto ja nykyään se on suosittu harrastus. Tutkitusti puutarhanhoidolla on laajoja hyvinvointivaikutuksia ja näin keväällä aihepiiri oli sopiva tapahtuman teemaksi”, jatkaa Korhonen.

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt ovat avoinna klo 10-17 ja pääsylipun hinta on laskettu 10 euroon. Klo 10-15 Muistin aulassa on käynnissä työpaja, jossa voi kylvää kukkien siemeniä. Istutukset saa halutessaan mukaan. Työpajaan on vapaa pääsy. Halutessaan osallistumismaksun voi suorittaa paikalla olevien hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslippaisiin. Varoilla autetaan tämän päivän kriisien keskellä olevia ihmisiä. Järjestöjen edustajat myös kertovat toiminnastaan.

Klo 10.30 auditoriossa esitetään dokumenttielokuva Gardening in War Zone. Elokuva kertoo Ukrainan Harkovassa sodan keskellä puutarhaa viljelevästä Alla Olkhovskasta. Mitä puutarhan hoito merkitsee jatkuvien ilmahälytysten keskellä? Elokuva on englanninkielinen. Elokuvan jälkeen noin klo 11.00 Pihailon kouluttava puutarhuri Lea Rauta pitää puheenvuoron puutarhanhoidon merkityksistä eri aikoina otsikolla Puutarhassa kasvaa toivo. “Yhteys maahan ja luontoon on kantanut meidät läpi vaikeidenkin aikojen. Siemenen kasvun seuraaminen ja luonnon rytmissä eläminen tarjoavat arjen tukipilarin ja rakentavat uskoa tulevaisuuteen”, kertoo Rauta. Elokuvaan ja luennolle on vapaa pääsy.

Klo 13.00 Muistin auditoriossa on Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus. Ohjelmassa on musiikki- ja tanssiesitysten lisäksi Mikkelin kaupungin ja Mikkelin nuorisovaltuuston tervehdykset sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen puhe. Tilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy.

Muistin kauppa palvelee koko päivän ajan ja Kahvila-ravintola Rauha klo 10-15. Rauhan lounas on katettuna klo 11-14.

Lotat keräävät kukkia elokuussa 1943. SA-kuva

Sotien varjostama kevät 2024

Talvi on kääntymässä kevääksi. Kevät tietää lumien sulamista, päivien pitenemistä ja luonnon heräämistä uudelleen. Kevääseen liittyy toivoa ja kesän odotusta. Uuden alkua.

Maailman poliittisessa tilanteessa toivoa ja uutta alkua ei ole näköpiirissä. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tuli helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Lähes 12 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja 17 miljoonaa tarvitse jatkuvaa humanitääristä apua. Suuressa mittakaavassa tilanne Ukrainan rintamilla on pysynyt paljolti muuttumattomana. Pahimmillaan konflikti tulee jäätymään useiksi vuosiksi.

Israelin ja Palestiinan alueella vuosikymmeniä jatkunut konflikti syttyi ilmiliekkeihin viime vuoden lokakuussa. Gazan sota jatkuu edelleen ja kuolleita on jo yli 30 000. Näistä merkittävä osa on siviilejä ja lasten osuus on yli 12 000. Tälle konfliktille on vaikea nähdä loppua.

Gazan sota läikytti bensaa myös Jemenin sisällissodan liekkeihin. Kyseinen konflikti on näkynyt aikaisemmin vain vähän länsimedioissa, vaikka se on jatkunut pian jo kymmenen vuotta. Sodassa on kuollut mahdollisesti yli 400 000 ihmistä ja 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Tilanne on katastrofaalinen: yli 21 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitääristä apua.

Yllä mainitut luvut eivät ole mukavaa luettavaa. Ihmiset ympäri maailmaa joutuvat edelleen kärsimään sodista, vaikka vielä 2000-luvun alussa konfliktien ja väkivaltaisten kuolemien määrä näytti laskevan maailmassa. Väkivallan määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sotien ja konfliktien pitkittyessä niiden ratkaiseminen käy yhä vaikeammaksi. Konfliktista tulee osa ihmisen normaalia todellisuutta, kun lapset ja nuoret joutuvat kasvamaan vastakkainasettelun ja turvattomuuden maailmassa. Tämä konfliktiin kasvamisen tulos näkyy nyt esimerkiksi Gazassa. Hamasin taistelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, eivätkä he ole kokeneet elämässään normaalia turvallisuutta tai hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Turvattomuus, toivo ja näköalattomuus luovat pohjan vihalle, vastakkainasettelulle ja radikalisoitumiselle.

Myös Venäjälle ja Ukrainaan on kasvamassa sukupolvet, jotka ovat kokeneet sodan ja kasvaneet sisälle vihan ja vastakkainasettelun maailmaan. Nämä vahvistuvat, kun menetät sodassa kotisi ja lähimmäisiäsi. Medioista löydät helposti vihaa ja vastakkainasettelua vahvistavaa sisältöä. Valtiot luovat viholliskuvia.

Me suomalaiset olemme myös alttiita vihalle ja vastakkainasettelulle. Meidän onneksemme Suomi on kuitenkin vahvasti demokraattinen, sananvapautta arvostava ja moniarvoinen yhteiskunta. Muun muassa nämä suojaavat meitä ääriajattelulta ja vastakkainasettelun kasvulta. Vaikka hyvinvointijärjestelmämme natisee liitoksissaan ja turvallisuuttamme koetellaan itärajalla, niin parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaatteet antavat meille vahvan suojan sekä kykyä sopeutua.

Suomi onnistui säilyttämään demokratiansa viime sotien jälkeenkin ja maa kasvoi sotasukupolvien ahkeralla uurastuksella kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Maa jälleenrakennettiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaakin vahvemmaksi ja paremmaksi.

Millaisessa maassa me haluamme tulevaisuudessa elää? Meidän on hyvä muistaa, että demokratia, sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet ne tekijät, joiden vuoksi me saamme nyt elää yhdessä maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista.

Aurinkoista kevättä ja uuden alkua toivoen

Olli-Pekka Leskinen

Toimitusjohtaja

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Sotasukupolvi takasi työllään meille demokraattisen hyvinvointiyhtieskunnan. Kuvassa jälleenrakennustyötä Helsingissä. Kuva Fredrik Georg Runeberg, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma.

Onnea, 106-vuotias Suomi! 

Onnittelut 106-vuotiaalle Suomelle! Kunnioitamme itsenäisyyttäsi, historiaasi ja vahvuuttasi vaikeuksienkin keskellä. Olet kasvanut arvostetuksi oikeusvaltioksi ja näytät toiminnallasi esimerkkiä parlamentaarisen demokratian hyvästä toiminnasta. Toivotamme sinulle jatkuvaa kasvua, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja rauhaa. Kiitos, että olet meille koti, missä voimme elää rauhassa ja tasa-arvoisina. 

Sodan ja rauhan keskus Muistin tehtävä on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville ja uusille suomalaisille. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauhistavuutta mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen. 

Vuonna 2023 Muistin kaltaisten toimijoiden merkitys on suuri. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on jatkunut pian jo kaksi vuotta, eikä merkkejä rauhasta näy lähitulevaisuudessa. Terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Gazasta Israeliin 7. lokakuuta. Hyökkäyksen seurauksena Israel aloitti voimakkaat ilmaiskut ja maahyökkäyksen Gazaan. Sodan myötä Gazan siviiliväestön tilanne on järkyttävä, eikä humanitaarista apua saada riittävästi perille. Sodassa on mahdollisesti kuollut jo yli 15 000 ihmistä ja haavoittuneita on useita kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt arviolta yli 1,5 miljoonaa ihmistä. 

Näiden sotien lisäksi sotaa käydään muun muassa Myanmarissa, Somaliassa, Ugandassa, Nigeriassa, Kongossa, Sudanissa, Syyriassa, Malissa ja Sudanissa. Väkivaltaiset konfliktit jatkuvat myös muun muassa Afganistanissa, Irakissa, Meksikossa, Pakistanissa, Intiassa, Turkissa, Armeniassa, Kamerunissa, Mosambikissa ja Libyassa. Kuolleiden määrä on useita kymmeniätuhansia ja haavoittuneita satojatuhansia. Pakolaisten määrä lasketaan kymmenissä miljoonissa. 

Maailma näyttää konfliktien valossa aikaisempaakin synkemmältä paikalta. Tilannetta ei myöskään helpota se, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä yhä useammat alueet maailmasta kärsivät muun muassa kuivuudesta ja epävarmoista ilmasto-olosuhteista. 

Kaiken tämän keskelläkin meillä suomalaisilla on edelleen vahva usko tulevaisuuteen. Ja vaikka nuoren pahoinvointi herättää paljon keskustelua ja huolta, niin heidän tulevaisuudenuskonsa on vahva. Meillä on vahva kriisinsietokyky ja usko yhteiskuntaan. Meidän tulee jatkossakin tehdä töitä niiden tekijöiden eteen, joiden avulla voimme ylläpitää ja vahvistaa kriisinsietokykyä ja tulevaisuudenuskoa. Tässä historia voi olla tukena ja välineenä. 

Veteraaniperintöä tai sotasukupolvien perintöä ymmärtämällä voimme löytää voimavaroja ja arvoja, joiden ansiosta Suomi selvisi viime sodista itsenäisenä ja joiden pohjalta demokraattinen hyvinvointivaltiomme rakennettiin. Tammenlehvän perinneliitto kiteyttää nämä arvot seuraavasti:  

”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.” 

Nämä arvot kantavat edelleenkin ja niiden voimalla voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta. 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille! 

Olli-Pekka Leskinen,  toimitusjohtaja 

Sodan ja rauhan keskus Muisti 

Sodan ja rauhan keskus Muistin väki toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää. Kuva: Pihla Liukkonen,

Tämä on tarina, jota ei saa unohtaa – lahjoita Muistille 

Sodan kokemus kantaa yli sukupolvien. Toinen maailmansota on meille suomalaisille historiaa, mutta sen jäljet ovat edelleen osa suomalaisten identiteettiä. Me koimme sodan silloin, monet kokevat sen nyt. On tärkeä varmistaa, että sodan vaikutus ihmisiin ja yhteiskuntaan ei unohdu.  

Muistin tukijana osallistut historiamme ja kulttuuriperintömme vaalimiseen, kunnioitat sotasukupolvien työtä ja rohkaiset nuoriamme kohtaamaan tulevaisuuden – myös vaikeista ajoista voidaan selvitä. 



Mihin lahjoitukseni käytetään? 

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr kanavoi lahjoituksesi sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistämiseen: Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan ylläpitämiseen, näyttelyiden kehittämiseen, lapsille ja nuorille suunnattuun yleisötyöhön ja tiedekasvatukseen, sotasukupolven perinteen vaalimiseen sekä sotaan liittyvien aineistojen digitointiin ja pitkäaikaissäilytykseen. Säätiö voi jakaa myös apurahoja.  

Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehdä kertalahjoituksen tai sopia vuosittain lahjoitettavasta summasta.  

Miksi Muistin toiminta on tärkeää?

Sodan ja rauhan keskus Muisti auttaa ymmärtämään sodan kokeneita ihmisiä ja sen avulla näkemään rauhan säilymisen tärkeyden. Muisti kertoo Suomesta ja suomalaisista sodassa, kansainvälisessä kontekstissa. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.  

Sodan ollessa jälleen läsnä Euroopassa Muistin tutkittuun tietoon pohjaavat, vuorovaikutteiset näyttelyt auttavat meitä ymmärtämään tapahtumien laajempia syy- ja seuraussuhteita sekä lähdekriitiikin merkityksen. Muisti auttaa meitä muistamaan, ymmärtämään toisiamme ihmisinä ja kuulemaan ihmisyyden ääntä. 

Lahjoita yksityishenkilönä tai yhteisönä

Voit lahjoittaa tilisiirtona osoittamalla lahjoituksen Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle.

OP Suur-Savo, tilinumero: FI45 5271 0420 4715 35
Saaja: Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
Viestiksi: Lahjoitus Muistille, lahjoittajan nimi ja yhteystiedot
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n rahankeräyslupa: RA/2020/984

Yrityslahjoitukset 

Muisti on verohallinnon hyväksymä tieteen tukija ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäjä.
Yritysten ja yhteisöjen säätiölle tekemät lahjoitukset Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle voidaan vähentää verosta. (TVL 57 §).

Pankkiyhteys yrityslahjoituksille:

OP Suur-Savo, tilinumero: FI69 5271 0420 4222 15
Saaja: Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
Viestiksi: Lahjoittajan nimi ja yhteystiedot

Tee testamenttilahjoitus Muistille

Testamenttilahjoituksella tuet Muistin työn jatkuvuutta tuleville sukupolville. Voit kohdistaa Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle koko testamenttisi tai osan siitä. 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan testamenttilahjoituksen mahdollisuuksista ja käytännöistä.  

Ota yhteyttä  

Kerromme mielellämme lisää lahjoittamisesta sekä autamme löytämään sinulle sopivan tavan tukea Muistin toimintaa.

FM Pia Puntanen
säätiön asiamies

[email protected]
+358 40 065 1620
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr

Mikkeli ehdolla Vuoden museokaupungiksi

Mikkeli on ehdolla Vuoden museokaupungiksi. Ehdokkuus julkaistiin tänään tiistaina 19.10.2021. Mikkelin kanssa Vuoden museokaupunki -tittelistä ovat kisaamassa Hämeenlinna ja Turku. Voittaja julkaistaan televisioitavassa Kulttuurigaalassa Tampereella 25.11.2021.

Tapahtuman järjestää YLE, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest Oy. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen museoliitto.

Vuoden museokaupunki -kategorian valintaperusteissa todetaan, että Vuoden museokaupungiksi valitaan kaupunki, joka on onnistunut museoratkaisuillaan tarjoilemaan suomalaista kulttuuriperintöä poikkeuksellisen houkuttelevasti, monipuolisesti tai luovasti vuosien 2020 ja 2021 haastavissa olosuhteissa. Vuoden museokaupungin ehdokaskolmikosta valitsee kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu Suuri raati.

Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen näkyy Mikkelin ehdokasperusteluissa

Mikkelin kaupungin ehdokkuutta perustellaan Sodan ja rauhan keskus Muistin avautumisella sekä Muistin uudella tavalla hyödyntää tiedettä, joka osaltaan uudistaa koko suomalaista museokonseptia. Lisäksi todetaan, että Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen lisää koko Mikkelin museotarjonnan houkuttelevuutta.

www.kulttuurigaala.fi

Mikkeli ehdolla Vuoden museokaupungiksi. Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen näkyy Mikkelin ehdokasperusteluissa.