fbpx

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä

Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.

”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.

Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.

”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”

Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.

Ruotsiksi on käännetty evakkotyttö Anjan (kuvassa), aseistakieltäytyjä Arndtin, sotamies Onnin ja ulkoministeri Väinön tarinat. Kuva: Pihla Liukkonen.

Ilkka Juvalle matkailun edistämispalkinto

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva on saanut Mikkelin seudun matkailupalveluiden myöntämän matkailun edistämispalkinnon. Perusteena palkinnolle on väsymätön edunvalvonta seudun matkailun hyväksi. Lehdistöneuvos Ilkka Juva on ollut Puumalan vapaa-ajan asukas vuodesta 1985 ja toiminut mm. Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan puheenjohtajana. Muistin hallituksen lisäksi hän vaikuttaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelut ry:n hallituksessa.

”Ilkka Juva on toiminut aktiivisesti Muistin kehittämisessä ja markkinoinnissa. Hän on voimiaan ja aikaansa säästämättä vienyt viestiämme laajoissa verkostoissaan ja tehnyt Muistia ja Mikkelin seutua tunnetuksi”, kiittää Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, ja jatkaa: ”Onnittelemme Ilkkaa lämpimästi, tämä palkinto meni oikeaan osoitteeseen.”

Viime vuonna Mikkelin seudun matkailupalveluiden Vuoden matkailuteko -palkinnon voitti Sodan ja rauhan keskus Muisti.

Kuva: Anssi Mehtälä.

Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa runsaat 30 000 kävijää vuonna 2022

Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 30 139. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen historian aikana reilut 60 000 kävijää.

”Kesä oli meillä hieman odotettua hiljaisempi, mutta syksyllä etenkin ryhmämatkailijoita kävi runsaasti”, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kesän tilanne selittyy koronan jälkeisellä ulkomaanmatkailun ja tapahtumien uudelleenkäynnistymisellä.

Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista kävijöistä oli noin viidennes. Koululaisryhmien määrä nousi viime vuodesta huomattavasti Muistin lanseerattua uudet vierailupakettinsa ja oppimateriaalinsa alkusyksystä.

Museokorttilaisia Muistin maksaneista asiakkaista oli 24 %. Museokortin käyttö oli koko maassa kovassa kasvussa.

Muistin tapahtumat vetivät myös mukavasti yleisöä. Muistin itse järjestämissä tai muiden Muistin tiloissa pitämissä tapahtumissa vieraili lähes 3 300 henkilöä. Suosituimpia tapahtumia olivat Museoiden yö ja Muistin itsenäisyyspäivä.

Vuosi 2023 alkaa kolmen viikon huoltotauolla. Muisti on suljettuna 8.−29.1., jona aikana näyttelyä huolletaan ja päivitetään. Myös MUISTI Kauppa on tämän ajan kiinni. Verkkokauppa sekä asiakaspalvelu niin sähköpostitse kuin puhelimitse toimivat normaalisti. Myös Kahvila Rauha on avoinna ma-pe klo 10.30−14.00.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.

Sodan ja rauhan keskus Muistille tukea useilta tahoilta

Sodan ja rauhan keskus Muisti on kuluneen syksyn mittaan saanut useita apurahoja, avustuksia ja lahjoituksia. Yhteensä avustusten ja lahjoitusten summa nousee 465 000 euroon. Apurahoista kolme on suuruudeltaan 100 000 euroa.   

Apurahojen ja avustusten voimin kehitämme toimintaamme ja teemme projekteja. Useimmiten ne ovatkin tarkoitettu tiettyyn toimintaan, kertoo Muistin sisältöjohtaja ja tukisäätiön asiamies Pia Puntanen.  

Maanpuolustuksen kannatussäätiö lahjoitti Muistin tunnettuuden vahvistamiseen 100 000 euroa ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto saman summan verkko-oppimateriaalien tekemiseen. Kolmas suuri lahjoitus oli eduskunnan jakovaroista Muistin toiminnan kehittämiseen. 

Kiitämme lämpimästi vaalipiirimme kansanedustajia Hanna Holopaista, Heli Järvistä ja Jari Leppää sekä kaikkia asiaan vaikuttaneita Muistin asian esillä pitämisestä, Puntanen jatkaa. Olemme iloisia siitä, että Muistin toiminta on tunnustettua laajalti eri eduskuntapuolueiden piirissä. 

Turvallisuuden tukisäätiön 30 000 euron apuraha on kohdistettu Muistin näyttelyjen laite- ja tekniikkahankintoihin sekä uusiin tietokantavisualisointeihin. Viimeisimpänä Muistille lahjoitti joulukuussa 20 000 euroa Lotta Svärd Säätiö. Perusteena lahjoitukselle oli Muistin tärkeä rooli sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. Lisäksi säätiö katsoo Muistin ylläpitävän suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä. 

Muistin tukisäätiölle suunnatut lahjoitukset, yhteensä 115 000 euroa ovat yritysten, yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia. Olemme saaneet sekä raha- että osakelahjoituksia. Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja -listalla, jonka vuoksi yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta, Puntanen kertoo.   

Avustukset ja lahjoitukset ovat Muistin rahoituksessa merkittäviä, vaikka toimialaan nähden oman toimitamme tuotot ovatkin hyvin korkealla tasolla, Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen sanoo. 

Kuva: Pihla Liukkonen

Muistin vilkas vuosi – kävijöitä, tapahtumia ja huomionosoituksia

Muistin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut sodan vuosi – Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Yhtäkkiä silmiemme edessä olevat valokuvat ovat alkaneet elää ja historian kokemukset ovatkin nykypäivän ihmisten todellisuutta.

Venäjän operaatiota edelsi hyökkäys historiaa vastaan – historia valjastettiin kertomaan hyökkääjän tarinaa, vapaa tutkimus tukahdutettiin ja resursseja suunnattiin halutun linjan tukemiseen. Se on mahdollista autoritaarisissa valtiossa, mutta myös demokratioissa on tarpeen olla valppaana, jotta tutkimus ja tutkimustulosten esittely saa riittävästi ilmatilaa.

Suomalaisten vahva muistamiskulttuuri on toiminut yhteiskuntaa vahvistavana ja henkistä maanpuolustustahtoa ylläpitävänä tekijänä. Historiaa tunteville suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ei tullut yllätyksenä.

Sotasukupolven ajankohtainen viesti

Olemme kuluvana vuonna pohtineet sodan vaikutuksia ja ihmisten selviytymiskykyä. Jotta sotasukupolvien perintö – yhteistyö ja kaikkien osallistuminen, kaveria ei jätetä -mentaliteetti, isänmaallisuus, demokratian säilyttämisen tärkeys, selviytyminen – kantaisi tulevaisuudessakin, on viesti vietävä ihmisten arkipäivään, kunkin ajan kielelle, medioihin ja toimintaan. Sotasukupolvi oli moninainen, niin on myös heidän perintönsä ja siitä kertomisen tavat.

Sodan ja rauhan keskus Muistin vuorovaikutteisissa, digitaalisuutta hyväksikäyttävissä näyttelyissä on taustalla ymmärrys kokemuksellisuudesta oppimisen ja viestin ymmärtämisen lähtökohtana.  Laaja tieteellinen tietotaito, pedagogiset näkökulmat sekä ymmärrys näyttelymedian mahdollisuuksista ovat olleet lähtökohtia näyttelytoiminnallemme.

Kokemushistoriaan ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin pohjautuvat näyttelyt kasvattavat ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan avulla kävijöiden kriisinsietokykyä. Tiedekasvatuksen menetelmin luomme tulevaisuusoptimisia, ja kertomalla sotasukupolven teoista tulevien sukupolvien puolustajana vahvistamme ymmärrystä yhteiskunnan kestävyydestä ja demokratian tärkeydestä.

Kohtaamisia ja kiitoksia

Muistiin on tutustunut vuoden aikana lähes 30 000 kävijää. Ryhmiä on ollut 333 ja niissä osallistuneita yli 5700 henkilöä. Ne ovat olleet ryhmiä eri puolilta Suomea, työ- ja harrastusryhmiä, sodan koskettamien ryhmiä, koululaisia ja opiskelijoita.

Olemme kohdanneet yleisöämme myös erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Sodan kertomukset (22.3.), Päämaja sodankäynnin johdossa (11.6.), Ihminen sodan jaloissa – Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma (24.9.) sekä viimeisimmästä tutkimuksesta kertovissa kirjailijailloissa olimme sodan historian äärellä. Muistin tapahtumissa oli puolestaan ohjelmaa laajemmin – viimeisimpänä Muistin itsenäisyyspäivä, joka laajan ohjelmansa vuoksi oli menestys. Yleisö äänesti tapahtuman jatkoon! Päämajasymposiumin kutsuvierastilaisuus ja Britannian suurlähetystön järjestämä kuningatar Elisabet II Platinum Jubilee -tilaisuus Rauhassa olivat kesän kohokohtia.

Muisti sai myös huomionosoituksia ja ehdokkuuksia. Olimme Vuoden museo -finalisti ja saimme Vuoden matkailuteko 2022 ja Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Kiitämme lämpimästi!

Vuosi 2023 avautuu eteemme sumuisena – koronasta alkaneet poikkeusolot, Ukrainan sota ja kaikkia koskettava energiakriisi luovat epävarmuutta. Muistin toiminnan taloudellinen vakiinnuttaminen on tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme. Vaikka emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on kuitenkin syytä uskoa, että kaikki sujuu hyvin, kuten presidentti Mauno Koivisto on sanonut.

Kiitämme kaikkia Muistin yhteistyökumppaneita, lahjoittajia ja asiakkaitamme lämpimästi kuluneesta vuodesta.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!

Muistin väki

Kuva: Maija Lempiäinen

Lotta Svärd Säätiöltä 20 000 euron lahjoitus Sodan ja rauhan keskus Muistille 

Lotta Svärd Säätiö on lahjoittanut Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan tukemiseen 20 000 euroa. Säätiö perusteli lahjoitusta Muistin tärkeällä roolilla sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. ”Säätiö katsoo Muistin sisältöjen tukevan myös suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen. 

Lahjoitus on myös mahdollinen avaus Säätiön ja Muistin yhteistyölle. ”Elämme parhaillaan merkittäviä aikoja samalla kun veteraanisukupolvi on väistymässä”, sanoo Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva. ”Sotasukupolven perintö on hyvin ajankohtainen, ja sen perinnön säilymisen puolesta tekevät töitä niin Muisti, Lotta Svärd Säätiö kuin Lottamuseokin.”  

Lotta Svärd Säätiö tukee lottien ja pikkulottien kuntoutus- ja avustustoiminnan lisäksi vapaaehtoista maanpuolustustyötä, sekä välittää tietoa lotista Lottamuseon avulla. Lotta Svärd Säätiön yhteiskuntavastuun tarkoituksena on nyt ja tulevaisuudessa edistää välittämistä, antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjota kanava hyvän tekemiselle kunnioittaen Lottajärjestön ja sen jäsenten työtä ja arvomaailmaa. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. 

Ilmavalvontalotta Hannivan tornissa. SA-kuva, väritys Tommi Rossi

Muisti ja Päämajamuseo suljettuna näyttelyiden huoltotöiden takia 9.−29.1.2023 

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt sekä Muisti Kauppa ovat suljettuna 9.−29.1.2023. Tänä aikana huollamme näyttelyiden tekniikkaa ja rakenteita sekä tarkastamme sisältöjä.  

Muistin asiakaspalvelun sähköpostiin ja puhelimiin vastaamme huoltotauon aikana ma-pe klo 9:00-15:00, eli voit tehdä ryhmä- yms. varauksia keväälle tuttuun tapaan. Samoin Muistin verkkokauppa toimii huoltotauon aikana kuten ennenkin.  

Kahvila Rauha palvelee tammikuussa ma-pe klo 10.30−14.00, lauantaisin tilauksesta. Lounasta on tarjolla arkisin klo 11.00−14.00. 

Muisti avautuu huoltotauon jälkeen yleisölle ma 30.1.2023 klo 10.00, jonka jälkeen olemme avoinna ma−la klo 10.00−17.00. 

Kuva: SA-kuva

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö kasvattaa pääomaansa – Etelä-Savon Energia Oy:lta 20 000 euron lahjoitus

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö kasvattaa pääomaansa – Etelä-Savon Energia Oy:lta 20 000 euron lahjoitus.

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr on saanut mikkeliläiseltä Etelä-Savon Energia Oy:ltä 20 000 euron lahjoituksen. Säätiö tukee ja ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa, yleishyödyllistä Sodan ja rauhan keskus Muistia. Vuonna 2018 perustettu säätiö pyrkii lisäämään pääomaansa, jotta sen tuotoilla tuki tulee mahdolliseksi.

Muistin sanoma on ajankohtainen ja on luontevaa, että sodan ja rauhan teemoja käsittelevä tiedekeskus on Mikkelissä, joka on kaikkien sotiemme ajan toiminut puolustusvoimien päämajan sijoituspaikkana. Haluamme olla tukemassa nykyteknologiaa hyväksi käyttävää, autenttisessa paikassa toimivaa Muistia, joka on merkittävä lisä alueen elinvoimaan ja matkailuun”, perustelee Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen lahjoitusta.

Olemme todella iloisia ja kiitämme Etelä-Savon Energiaa meille annetusta  lahjoituksesta”, kiittää Muistin tukisäätiön asiamies Pia Puntanen. ”Muistin perustamiskausi on takana, ja säätiö on sen aikana muun muassa hallinnoinut OKM:n Muistin perustamisrahoitukseen myöntämän erityisavustuksen. Nyt tavoitteenamme on nostaa säätiön pääoma kolmeen miljoonaan euroon, jolloin voimme tukea pääoman tuotoilla Muistin toimintaa”, Puntanen jatkaa.

Muistin tukisäätiö on kerännyt vuoden 2022 aikana lahjoituksia noin 115 000 euroa. ”Suurin osa lahjoituksista on tullut yrityksiltä, mutta myös säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä. Olemme saaneet sekä rahalahjoituksia että osakkeita.  Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja – listalla, jolloin yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta”, Puntanen kertoo. ”Näin valtiovalta haluaa tukea tiedettä ja kulttuuriperintöä edistävää yleishyödyllistä toimintaa.

Toimitusjohtaja Erkki Karppanen ja yhteyspäällikkö Mervi Pajunen ESE:stä Muistin lahjoittajaseinän äärellä säätiön asiamies Pia Puntasen kanssa.

Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on energiakonserni, joka on tukenut Mikkelin kasvua ja teollistumista vuosikymmenien ajan jo vuodesta 1900. Nykypäivän ESE tuottaa ja toimittaa asiakkailleen energiaa, luo toiminnallaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ja on merkitävä huoltovarmuustoimija alueellaan.  ESE-konserniin kuuluvat emoyhtiön 100 % omistamat sähkön siirtoyhtiö ESE-Verkko Oy ja sähköurakointiyhtiö ESE-Tekniikka Oy.

www.ese.fi

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n tarkoituksena on sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistäminen, jossa tarkoituksessa ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa yleishyödyllistä Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:tä, jonka tehtävänä on esitellä sodan kokemuksia ja sen eri ilmiöitä monipuolisesti, uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen ja moderneja teknologioita käyttäen. Säätiö voi hankkia ja omistaa kiinteätä omaisuutta ja immateriaalisia oikeuksia.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.

www.muisti.org

LähiTapiola Savo-Karjala lahjoitti 10 000 euroa Mikkeliin perustetulle Sodan ja rauhan keskus Muistille

LähiTapiola Savo-Karjalan tekemä lahjoitus auttaa vakiinnuttamaan kesällä 2021 perustetun Muistin toimintaa. Sodan vaikutuksiin ja historiaan tutustuminen on entistä tärkeämpää Euroopan muuttuneen tilanteen takia.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on ainutlaatuinen tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Muisti avattiin Mikkelissä 4.6.2021.

– Näinä aikoina sodan vaikutusten ja historian tunteminen on entistä tärkeämpää. Siksi halusimme olla mukana tukemassa Muistin toimintaa, LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammela sanoo.

Mikkelillä on merkittävä rooli Suomen historiassa, sillä se on toiminut kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana puolustusvoimien päämajan sijoituspaikkana.

– On arvokasta, että Muisti on perustettu juuri Mikkeliin – vieläpä vanhaan päämajarakennukseen. Muisti on myös yksi kaupungin merkittävimmistä matkailukohteista, Lammela perustelee Muistin tukemista.

LähiTapiola Savo-Karjalan tekemän lahjoituksen saaja on Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr. Tukisäätiö ja Mikkelin kaupunki omistavat yhdessä Muistin toiminnasta vastaavan yleishyödyllisen osakeyhtiön. Vuonna 2018 myös LähiTapiola-ryhmä teki lahjoituksen tiedekeskukselle, kun se osallistui Muistin perustamiseen 30 000 eurolla.

– Pyrimme tällä hetkellä vakiinnuttamaan toimintaa ja vahvistamaan säätiön pääomaa. Yksityisten lahjoitusten saaminen on tässä todella tärkeää, ja kiitämme lämpimästi LähiTapiola Savo-Karjalaa lahjoituksesta, sanoo tukisäätiön asiamies ja Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. Muistin tukisäätiö on verottajan verovapaiden rahalahjoitusten saajien listalla, mikä tarkoittaa, että yritys voi vähentää verotuksessa meille antamansa summan. Yleishyödyllisenä toimijana säätiö voi ottaa vastaan testamentteja ja muita rahalahjoituksia, Puntanen jatkaa.

Muistin näyttelyt kertovat sodasta monesta näkökulmasta. Kävijä pääsee esimerkiksi keskelle taistelua VR-lasien avulla ja eläytyy eri ihmisten sotakokemuksiin Tarinat-näyttelyosiossa. Yhdessä Päämajamuseon kanssa näyttelytilaa on yli tuhat neliötä ja näyttelykohteita lähes viisitoista.

– Muisti on niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta, Puntanen selventää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut näyttelyymme syvyyttä ja historian tapahtumat ovat muuttuneet ajankohtaisiksi. 

Muistin toiminta perustuu humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Muisti on kiinnostanut kävijöitä ja ehtinyt jo kerätä palkintojakin. 

– Vajaan puolentoista vuoden aikana meillä on käynyt yli 55 000 kävijää. Muisti valittiin vuonna 2021 Vuoden mikkeliläiseksi ja tänä vuonna Vuoden matkailuteoksi sekä yhdeksi kolmesta Etelä-Savon parhaista. Mikkeli oli vuoden 2021 museokaupunkiehdokkaana Kulttuurigaalassa Muistin avaamisen ansiosta. Lisäksi olimme 2022 Vuoden museo -finalisti, Puntanen kertaa iloisena huomionosoituksista.

LähiTapiola Savo-Karjala tekee vuosittain useita lahjoituksia alueella toimiville yleishyödyllisille tahoille. Lahjoitukset tehdään yhtiön erillisestä käyttörahastosta.

LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammela ja Muistin tukisäätiön asiamies Pia Puntanen mallailevat lahjoittajakylttiä Muistin tukijaseinään. kuva: Sodan ja rauhan keskus Muisti

Muistin kirjailijavieraat tuo tuoreimman sotahistoriallisen tietokirjallisuuden Mikkeliin

Sodan ja rauhan keskus Muistin kulttuuritarjonta laajenee, kun Muistin kirjailijavieraat –luentosarja käynnistyy 22.10.2022. Luvassa on ajankohtaisia, tarkkanäköisiä ja mielenkiintoisia katsauksia Suomen sotien historiaan.

Muistin kirjailijavieraat on luentosarja, joka johdattelee kuulijansa tutustumaan ajankohtaisen sotahistoriallisen tietokirjallisuuden pariin. Tilaisuudessa pääset paneutumaan kirjailijan itsensä kertomana hänen tuoreimpaan teokseensa, keskustelemaan aiheesta esiintyjän ja muun yleisön kanssa sekä hankkimaan kirjan myös omaan hyllyysi. Luentosarjan tapahtumapaikkana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin auditorio, joka soveltuu erinomaisesti monipuoliseen esiintymis- ja kokoontumiskäyttöön.

Luentosarjan aloittaa 22.10.2022 klo 13 Mikko Tynin luento “Mannerheimin henkivartiointi sotavuosina”. Luennollaan hän taustoittaa Mannerheimin henkivartiointia aina vuodesta 1918 alkaen liikkuen kronologisesti YH-vaiheen järjestelyiden kautta talvi- ja jatkosotaan. Tyni keskittyy henkilösuojausjärjestelyiden ydinkohtiin, käytännön seikkoihin ja keskeisiin henkilöihin. Lisäksi hän paneutuu tarkemmin muutamaan erityistilanteeseen, kuten Hitlerin vierailuun Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942 ja marsalkan murhayritykseen sitä seuraavana vuonna. Luento perustuu Tynin uusimpaan teokseen Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918-1946. Mikko Tyni on tietokirjailija, joka on perehtynyt erityisesti tiedusteluhistoriaan ja sota-ajan lääkintähuoltoon. Päätyönään hän toimii tuotantojohtajana peliteollisuudessa.

Luentosarjaa jatkaa 3.11.2022 klo 17 Janne Könösen katsaus hänen uusimpaan tietokirjaansa Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota. Teoksen taustoittamana Könönen kertoo, miten Hitler oivalsi Suomen sotilaallisen ja taloudellisen arvon ja esittelee Suomen tien mitättömästä reunavaltiosta natsi-Saksan elintärkeäksi liittolaiseksi. Keskeiseksi nousee Hitlerin halu nostaa Saksa samalle viivalle resursseiltaan rikkaiden Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa ja se, kuinka kipeästi hän tarvitsi siihen Suomen luonnonvaroja, kuten malmia ja nikkeliä, ja niiden ohella Suomen sotilaallista kyvykkyyttä. Janne Könönen on toimittaja, tietokirjailija ja historiantutkija, joka on perehtynyt erityisesti toisen maailmansodan historiaan.

Syksyn luentosarjan päättää 17.11.2022 klo 17 Mikko Karjalainen luennollaan Mannerheimin sotataidosta. Mannerheim otti kaikkiaan osaa viiteen eri sotaan, joissa hän taisteli niin ratsain, joukkojen edessä kuin neuvottelupöydänkin takana. Millainen hänen sotataitonsa oli, miten hän sitä kehitti ja miten esimerkiksi Venäjän tsaarinarmeijan ajat vaikuttivat hänen taisteluosaamiseensa? Karjalaisen vasta julkaistu tietokirja Mannerheimin sotataito on katsaus Carl Gustaf Mannerheimin huimiin sotakokemuksiin aina 1880-luvulta 1940-luvulle. Mikko Karjalainen on maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon apulaisprofessori, joka työskentelee muun muassa Puolustusvoimien kokeilu- ja kehittämistoiminnan historiallisia juuria tutkivan hankkeen parissa.

Muistin kirjailijavieraat –tapahtumien pääsymaksu on viisi euroa. Pääsymaksu oikeuttaa sisäänpääsyyn yhdelle luennolle.

sa-kuva
Kuva: SA-kuva