fbpx

Muistissa ja Päämajamuseossa tapahtuu puolustusvoimain lippujuhlan päivänä

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo juhlistavat puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää 3.−4.6. Tapahtuman aikana voi mm. tavata virtuaalisen Mannerheimin työhuoneessaan sekä vierailla Mannerheimin salonkivaunussa niin oikeasti kuin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla aukeaa Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki.

Lauantaina ja sunnuntaina 3. ja 4.6. ARMikkeli-hanke esittelee klo 11.00−15.00 Muistin pihalla virtuaalista Mannerheimin salonkivaunua veloituksetta. Samaan aikaan on tavattavissa myös lisätyn todellisuuden keinoin luotu marsalkka Mannerheim työhuoneessaan Päämajamuseossa normaalin pääsylipun hinnalla.

Sunnuntaina 4.6. Mannerheimin huonetta koristavat perinteiset syntymäpäiväruusut. Virtuaalivaihtoehdon lisäksi myös oikea salonkivaunu on avoinna yleisölle Mikkelin asemalla klo 10.00−17.00. Vaunuun on vapaa pääsy. Vapaa pääsy on myös klo 15.00 Muistin auditoriossa alkavaan dokumenttielokuvanäytökseen. Viestikeskus Lokin toiminnasta kertova filmi palkittiin keväällä Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuissa.

4.6. käynnistyy Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki. Kesän aikana näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 31.8.2023 saakka.

Mannerheimin salonkivaunu lisätyn todellisuuden keinoin nähtynä Muistin ja Päämajamuseon pihalla Museoiden yössä lokakuussa 2022. Kuva: ARMikkeli-hanke.

Palkittua Päämajan viestikeskus Lokki -dokumenttifilmiä esitetään Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa veloituksetta

Päämajan viestikeskus Lokista kertova dokumenttifilmi sai huhtikuussa toisen palkinnon Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailujen dokumenttisarjassa. Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa mahdollisuuden nähdä filmin veloituksetta Muistin auditoriossa neljänä eri ajankohtana kevään aikana.

Dokumentti kertoo viestikeskuksen rakentamisesta, yhteyksistä, tekniikasta ja tekijöistä, ja se sisältää mm. autenttista TK-filmimateriaalia Lokin toiminnasta vuodelta 1943. Filmi kertoo myös Lokin uudelleen rakentamisesta sotien jälkeen. Toisen maailmansodan aikaisia sodanjohdon viestikeskuksia on tehty matkailukohteeksi vain kaksi koko maailmassa, toinen on Englannissa ja toinen Mikkelissä. Mikkelin keskus on tällä hetkellä suljettuna toistaiseksi kalliokaton rapautumisen vuoksi.

Filmin käsikirjoituksen on laatinut Kaakkois-Suomen Viestikillan kunniapuheenjohtaja, insinöörimajuri (evp.) Tapio Teittinen. Kuvaus, äänitys ja editointi ovat Hamid al-Sammarraeen käsialaa, ja filmin kertojaäänenä toimii Mikkelin Teatterin näyttelijä Aapo Oranen. Filmin ovat tuottaneet Pellervo Pekkola ja Kaakkois-Suomen Viestikilta.

Esitykset ovat Muistin auditoriossa to 25.5., la 27.5., to 1.6. ja su 4.6. Kaikki esitykset alkavat klo 15.00 ja niihin on vapaa pääsy. Filmi kestää 38 minuuttia.

Filmin lyhyt versio on nähtävillä Muistin aukioloaikoina osana näyttelykiertoa Päämajamuseon puolella pääsylipun lunastaneille.

Lotta Sirkka Airola työssään Lokissa sodan aikana. SA-kuva.

”Tässä näyttelyssä on kyse empatiasta” − kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuuhun 2023

Kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” avautui Sodan ja rauhan keskus Muistissa Ukrainan sodan syttymisen vuosipäivänä 24.2.2023. Näyttelyllä Muisti halusi osoittaa tukensa ukrainalaisille. Näyttely jatkuu ennakkotiedoista poiketen kesän yli – ehkä jopa Ukrainan sodan päättymiseen saakka.

Tähän mennessä näyttelyn on ehtinyt Muistissa nähdä noin 2700 kävijää. Hyvän palautteen ja ajankohtaisuutensa vuoksi näyttelyä päätettiin jatkaa. Näyttelyn jatkoa puoltaa myös se, että se keskustelee erinomaisesti Muistin perusnäyttelyn kanssa.

”Sodan ja rauhan keskus Muistin konteksti ja tunnelma sopivat erittäin hyvin näyttelylle”, sanoo Alexander Reichstein ja jatkaa: ”Museon pysyvä näyttely ja oma installaationi käsittelevät eri keinoin niitä traumoja, joita sota aiheuttaa ihmisille. Taide on vain yksi keino muiden joukossa, enkä usko, että se voi ’pelastaa maailman’ tai pysäyttää sotaa. Mutta se voi tehdä vaikutuksen katsojaan.”

Näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuun 2023 alkuun, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen. Muisti on käynyt keskusteluja Reichsteinin kanssa myös näyttelyn jatkamisesta niin kauan, kunnes Ukrainassa on rauha.

”Olisi hieman riskialtista sitoa näyttelyni kesto sodan loppumiseen. Tällä hetkellä en näe minkäänlaista mahdollisuutta sille, että sota voisi loppua nopeasti, vaikka sitä kovasti toivoisinkin”, pohtii taiteilija.

Reichsteinin koskettavat veistokset ovat syntyneet Ukrainan sodan uutiskuvien vaikutuksesta. Ukrainalaisia juuria omaava venäjänjuutalainen kuvataiteilija käsittelee teostensa kautta sodan aiheuttamia tunteita.

”Teosten työstäminen on antanut minulle mahdollisuuden purkaa omia tunteitani ja ajatuksiani sodasta. Käytännön tasolla valitsemani tekniikka on niin hankala, että se työllistää tekijän täysin ja muuttaa sodan aiheuttaman raivon, kivun ja vihan teoksiksi. Sirpaleista kootut ihmishahmot ja rakennukset ovat toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut.”

Alexander Reichstein jatkanut sirpaleista koostuvien teosten työstämistä edelleen. Sirpaleita hän on kerännyt eri puolilta Eurooppaa, mutta joukossa on paljon myös suomalaisille tuttujen astiastojen paloja.

”Kun näyttelyvieras Suomessa tunnistaa sirpaleteoksistani itselleen tuttuja astioita, kuten Arabian tuotantoa, samaistuminen ja empatia sodan uhreja kohtaan on paljon vahvempaa. Ja nimenoman empatiasta tässä näyttelyssä onkin kyse”, summaa Reichstein näyttelyn merkityksen.

Alexander Reischstein: Reparing the Irreparable – Empathy with Ukraine, Korjaamatonta korjaamassa – Ukrainaa ajatellen. Sodan ja rauhan keskus Muisti 24.2.2023 – . Nähtävillä  Muistin aukioloaikoina.                    

Kuvataiteilija Alexander Reichstein pitää Sodan ja rauhan keskus Muistia erinomaisena paikkana näyttelylleen Reparing the Irreparable – Empathy with Ukraine. Kuva: Tuomas Nalli.

Muistin hallintoon valittiin uusia jäseniä

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallitukseen sekä Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen valittiin uusia jäseniä. Tukisäätiön hallintoneuvostossa aloittaa uusina jäseninä mm. useita alueen kansanedustajia. Entiset puheenjohtajat jatkavat.

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr.), Antti Häkkänen (kok.), Hanna Kosonen (kesk.), ja Jaana Strandman (ps). Lisäksi uutena jäsenenä on aloittanut Kevan varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. Mikander oli vahvasti mukana jo Muistin perustamisvaiheessa toimiessaan Mikkelin kaupunginjohtajana kymmenisen vuotta sitten. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa entinen eduskunnan puhemies ja pääministeri Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajana Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Ari Lahti ja varapuheenjohtajana kenraalimajuri evp Markku Myllykangas. Uusia jäseniä ovat Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen ja Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa lehdistöneuvos Ilkka Juva. Varapuheenjohtajaksi valittiin Xamkin kehitysjohtaja Kalevi Niemi.

Katso Muistin tukisäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kaikki jäsenet täältä ja osakeyhtiön hallitus täältä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen osakeyhtiö. Se huolehtii Sodan ja rauhan keskus Muistin operatiivisesta toiminnasta vastuualueinaan tiedekeskuksen palvelujen tuottaminen, kehittäminen ja markkinointi sekä sodan ja rauhan ilmiöitä ja vaikutuksia kuvaavien näyttelyiden toteuttaminen. Osakeyhtiöstä omistaa 80 % Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr ja 20 % Mikkelin kaupunki.

Kuva: Pihla Liukkonen.

Tulossa elokuussa: Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä -seminaari

Millainen rooli uskonnolla on ollut Suomen 1900-luvun sodissa? Millaista sotaretoriikkaa papit ovat käyttäneet? Miten kirkon piirissä voidaan edistää oikeudenmukaista rauhaa? Muun muassa näitä mielenkiintoisia kysymyksiä pohditaan perjantaina 18.8.2023 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa järjestettävässä seminaarissa Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä – uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa.

Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen.

Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta.

Seminaarin ohjelma:

10.15-11.15 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa aamukahvit kahvila Rauhassa
11.15-11.30 Tervetuliaissanat, Muistin ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran edustajat, tilaisuuden juontaja Reetta Meriläinen
11.30-12.15 TM, SM, HuK, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto) Reetta Kallanne: Sotaretoriikka toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan 
12.15-13.00 TT, kirkkohistorian dosentti (Åbo Akademi) Andre Swanström: Uskonto ja äärinationalismi – suomalaiset valkoisen uskon soturit toisessa maailmansodassa 
13.00-14.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen 
14.00-14.45 TT, kirkkohistorian professori (Itä-Suomen yliopisto) Ilkka Huhta: Kirkon, valtion, papiston ja uskonnon suhde Suomessa 1900-luvun sodissa 
14.45-16.00 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset, luennoitsijat sekä päällikkö, rauha ja sovinto/Suomen Lähetysseura Kristiina Rintakoski sekä kenttäpiispa Pekka Asikainen.
16.00-16.15 Loppusanat, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen

Muisti pidättää oikeuden muutoksiin.

ILMOITTAUDU SEMINAARIIN TÄÄLLÄ

Pastori Muilu saarnaa Selkissä Itä-Karjalassa 3.2.1942

Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!

Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.

Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.

Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.

Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Centre of War and Peace veteraanit sotasukupolvi sotilaat lotat veteraanipäivä
Kansallista veteraanipäivää vietetään sotasukupolven kunniaksi päivänä, jolloin Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi ja maahamme tuli rauha.

Ukrainaa ajatellen

On kulunut reilu vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Sodan syttyminen mursi meidän eurooppalaisten harhaluulot siitä, että saisimme elää Euroopassa rauhassa. Olimme näin jälkikäteen ajateltuna uskoneet jopa naiivisti siihen, että keskinäisriippuvuuden vahvistaminen kaupankäynnillä ja poliittisella yhteistyöllä luovat pysyvän rauhan Venäjän ja muun Euroopan välille. Uskoimme yllättävänkin pitkään Venäjän demokraattiseen kehitykseen, vaikka viimeistään Krimin valtaus Ukrainalta 2014 osoitti Putinin itsevaltaiset ja imperialistiset aikeet. 

Helmikuussa 2022 vain harva uskoi siihen, että Ukraina kykenee puolustautumaan Venäjän suurta sotakoneistoa vastaan. Jo sodan alku kuitenkin osoitti sen, kuinka sinnikkäästi ihminen kykenee puolustamaan omaansa. 

Kulunut vuosi on yhdistänyt Eurooppaa ja näyttänyt kuinka demokraattisesti johdetut yhteiskunnat kykenevät yhdistämään voimansa hädän hetkellä. Olemme saaneet kokea sodan myötä eurooppalaista solidaarisuutta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Haluan uskoa, että me jatkamme ukrainalaisten tukemista ja lopulta demokratia voittaa.  

Inhimillisen kärsimyksen määrä on musertava.  

Eri arvioiden mukaan vuoden aikana on kuollut yli 10 000 siviiliä ja haavoittuneita on kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt yli 10 miljoonaa ihmistä. Yli 4 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta. 

Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 437 lasta oli kuollut ja 837 oli haavoittunut. Voimme vain arvailla tarkkoja lukuja tänä päivänä. 

Emme pysty varmuudella kertomaan tappioiden määriä sotilaiden osalta, mutta arviot myös näistä ovat järkyttäviä. Kahdentoista kuukauden aikana on kuollut tai haavoittunut ainakin yli 100 000 ukrainalaista ja 200 000 venäläistä sotilasta. 

Kärsimys Ukrainassa on suuri ja talvi on tehnyt lukemattomien ihmisten elämästä sietämätöntä. 

Me haluamme Muistissa muistuttaa ihmisiä sodankäynnin seurauksista, mutta myös ihmisen kyvystä selviytyä mitä vaikeimmista tilanteista. Muistin näyttelyt kertovat sodasta edistääkseen rauhaa.

Muistin päänäyttely Poikkeustila käsittelee toisen maailman sodan aikaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Vaikka näyttelyn asiasisällöt syventyvät vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin, niin aiheet ovat ajankohtaisia ja puhuttelevia tänä päivänä. Sota koettelee ihmistä ja yhteiskuntaa nyt hyvin samalla tavalla kuin 1930–1940-luvuilla.

Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta taiteen kautta pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt. Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin.

Ukrainan sota nousee Muistin näyttelyssä esille tunteita herättävällä tavalla Alexander Reichsteinin Repairin the irreparable – Empathy with Ukraine -näyttelyssä. Teosten sijoittuminen Muistin Tarinat-näyttelyosion loppuun luo vuoropuhelun menneiden ja tämän päivän sotien välille. Reichsteinin näyttely avautui Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023 ja on nähtävillä 5.5.2023 asti.

Olli-Pekka Leskinen, Muistin toimitusjohtaja

Nuoripari Kiovan metroasemalla sodan sytyttyä aamulla 24.2.2022. Daniel Leal, AFP / Lehtikuva.

Työryhmä julkaisi ehdotuksensa veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta – Muisti keskeisessä roolissa

Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään. Työryhmä pitää tärkeänä, että veteraaniperinnetyön merkitys ja rahoitus tunnistetaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja hallitusohjelmien.

Koska veteraaniperinne ja -perinnetyö ovat kiinteä osa maanpuolustusta ja kulttuuriperintöä, niistä huolehtiminen kuuluu laajalle joukolle: useille järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.

Työryhmä teki ehdotuksen valtion roolista ja osallistumisesta rahoitukseen.

Keskeiset ehdotukset

  1. Veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Veteraaniperinteeseen liittyvää tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle. Puolustusministeriö ohjaisi ja rahoittaisi tehtävänsä mukaisesti tulevaisuudessa veteraaniperinnetyön edistämistä.
  2. Tammenlehvän perinneliitto olisi valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuullinen organisaatio, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä.
  3. Sodan ja rauhan keskus Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinne, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa.
  4. Opetus-ja kulttuuriministeriö määrittää veteraaniperinnetyön seuraavan kymmenen vuoden ajaksi yhdeksi museoiden, arkistojen ja tiedekeskusten erityiseksi painopistealueeksi, koska veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä.
  5. Opetus-ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka on suunnattu yläkoululaisille. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailman sodan päättymisestä ja 100 vuotta viimeisen sotien 1939–1945 asepalvelukseen kutsutun kokonaisen ikäluokan (1925) syntymästä.

Valtion vuosittaiseksi veteraaniperinnetyön rahoitukseksi ehdotetaan 1,1 miljoona euroa ja veteraaniperinne 2025 -hankkeelle 300 000 euron rahoitusta.

Ehdotusten lisäksi työryhmä kokosi useita suosituksia. 

Tietoa työryhmästä

Valtioneuvoston kanslia asetti eduskuntaryhmien pyynnöstä 27.4.2022 työryhmän laatimaan ehdotuksen tulevaisuuden veteraaniperinnetyöstä. Työryhmältä pyydettiin ehdotusta siitä, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään, hoidetaan ja vaalitaan keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi työryhmältä pyydettiin ehdotusta, mikä on valtion ja eri toimijoiden rooli perinnetyössä sekä sen rahoituksesta.

Osana työryhmän työtä on kuultu laajasti eri tahojen näkemyksiä perinnetyön tulevaisuudesta. Kaikilla aiheesta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä verkossa. Työryhmä sai OtaKantaa-palvelun kautta yhteensä noin 260 palautetta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä. Työryhmä järjesti myös kaikille avoimen seminaarin veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta marraskuussa 2022.

Lue koko työryhmän loppuraportti täältä.

Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” on Muistin tuenosoitus ukrainalaisille sodan vuosipäivänä

Kuvataitelija Reichsteinin teokset ovat nähtävillä osana Muistin näyttelykiertoa 24.2.−5.5.2023.

”Projektini on syntynyt Ukrainan sodan uutiskuvien vaikuttamana. Valokuvat sodan kauhuista muistuttavat siitä, kuinka herkkä, särkyvä ja haavoittuvainen ihmisen elämä on. Rakas koti voi hetkessä muuttua raunioksi. Ihmiselämä, suunnitelmat, haaveet ja toiveet menevät sirpaleiksi”, Alexander Reichstein kertoo. ”En voi lakata ajattelmasta tätä sotaa. Olen rakentanut ihmishahmoja posliini-, keramiikka- ja lasisirpaleista. Se on toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut. Projektin toinen osa näyttää kaupungin tuhoutuneita mutta rekonstruoituja rakennuksia: kerrostaloja, torneja, halleja, kirkkoja… Sirpaleista on koottu erilaisia kattojen muotoja, joista nousee uudelleensyntyneen kaupungin siluetti”, Reichstein kuvaa teostaan.

Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. ”On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta tällä näyttelyllä pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt,” kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin,” hän jatkaa.

Alexander Reichstein (s. 1957 Moskova) on taustaltaan venäjänjuutalainen kuvataiteilija, jonka sukujuuret ovat Ukrainassa. Vuodesta 1990 saakka hän on asunut Helsingissä. Reichstein on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kuvittamisen, näyttelyprojektien, tapahtumien ja opettamisen parissa. Useasti palkitun Reichsteinin teoksia on lukuisissa kokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Repairing the Irreparable – näyttely sijoittuu Muistin näyttelykiertoon Tarinat -osion loppuun ja on nähtävillä 24.2.2023 alkaen. Muisti on avoinna ma-la klo 10–17.  

Muistissa tapahtuu helmikuussa: kirjailijailta, asiantuntijaluento ja avoimia yleisöopastuksia

Sodan ja rauhan keskus Muistissa on tarjolla mielenkiintoista kuultavaa helmikuun aikana.

Suositut kirjailijavierailut jatkuvat torstaina 9.2. klo 16.00, kun Marjaliisa ja Seppo Hentilä saapuvat kertomaan kirjastaan Tasavallan ensimmäiset – Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919−1925. Presidenttiparin kaksoiselämäkerta kertoo, miten poliittisten erimielisyyksien repimässä Suomessa Ståhlbergit pyrkivät vahvistamaan eduskuntavaltaa, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Tämä ei suinkaan miellyttänyt kaikkia: vihapuhe ja uhkailu olivat tuonkin ajan vaikuttamiskeinoja. Tasavallan ensimmäiset avaa myös Ståhlbergien yksityiselämää. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Mikkelin Suomi-Saksa -yhdistyksen kanssa. Luennon hinta on 5 euroa.

Lauantaina 18.2. klo 13.00 kuullaan luento suomalaisten maanpuolustustahdosta. Sotatieteiden tohtori, tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen tarkastelee maanpuolustustahtoa ajallisena ja historiallisena ilmiönä. Millainen on suomalaisten maanpuolustussuhde, miten sekä mistä tekijöistä se rakentuu? Esitelmä toteutetaan yhteistyössä Mikkelin Reserviupseerit ry:n kanssa. Luennolle on vapaa pääsy.

Ystävänpäivän kunniaksi Muisti tarjoaa kaksi avointa kahden tunnin opastusta Muistin ja Päämajamuseon näyttelyyn. Opastukset ovat ti 14.2. ja la 18.2. klo 14.00 alkaen ja niillä käydään kattavasti läpi koko Muistin Poikkeustila-näyttely sekä Päämajamuseo. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050 552 4233. Kokeneiden Mikkelin Oppaiden johdolla näyttely avautuu aivan uudella tavalla! Opastuksista ei veloiteta erillistä maksua, vaan niille pääsee pelkän pääsylipun hinnalla. Muistissa käy myös museokortti. Opastukset toteutuvat, jos ilmoittautuneita on vähintään 10/opastus.

Muistin Poikkeustila-näyttely kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa. Modernin teknologian avulla toteutetun näyttelyn näkökulma on ihmisten kokemuksissa – entä jos se olisit ollut sinä?

Marjaliisa ja Seppo Hentilä luennoivat uusimmasta kirjastaan to 9.2.2023 klo 16.00 Muistin auditoriossa. Kuva: Laura Malmivaara.