Avainsana: sota
Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” on Muistin tuenosoitus ukrainalaisille sodan vuosipäivänä
Kuvataitelija Reichsteinin teokset ovat nähtävillä osana Muistin näyttelykiertoa 24.2.−5.5.2023.
”Projektini on syntynyt Ukrainan sodan uutiskuvien vaikuttamana. Valokuvat sodan kauhuista muistuttavat siitä, kuinka herkkä, särkyvä ja haavoittuvainen ihmisen elämä on. Rakas koti voi hetkessä muuttua raunioksi. Ihmiselämä, suunnitelmat, haaveet ja toiveet menevät sirpaleiksi”, Alexander Reichstein kertoo. ”En voi lakata ajattelmasta tätä sotaa. Olen rakentanut ihmishahmoja posliini-, keramiikka- ja lasisirpaleista. Se on toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut. Projektin toinen osa näyttää kaupungin tuhoutuneita mutta rekonstruoituja rakennuksia: kerrostaloja, torneja, halleja, kirkkoja… Sirpaleista on koottu erilaisia kattojen muotoja, joista nousee uudelleensyntyneen kaupungin siluetti”, Reichstein kuvaa teostaan.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. ”On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta tällä näyttelyllä pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt,” kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin,” hän jatkaa.
Alexander Reichstein (s. 1957 Moskova) on taustaltaan venäjänjuutalainen kuvataiteilija, jonka sukujuuret ovat Ukrainassa. Vuodesta 1990 saakka hän on asunut Helsingissä. Reichstein on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kuvittamisen, näyttelyprojektien, tapahtumien ja opettamisen parissa. Useasti palkitun Reichsteinin teoksia on lukuisissa kokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Repairing the Irreparable – näyttely sijoittuu Muistin näyttelykiertoon Tarinat -osion loppuun ja on nähtävillä 24.2.2023 alkaen. Muisti on avoinna ma-la klo 10–17.
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE
Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt.
Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut.
Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?
Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”
ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa?
Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli
Hinta 55 €
Ohjelma
9.30–10.00
Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)
10.00–10.50
ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL
Kirjailija Sirpa Kähkönen
10.50–11.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.00–11.50
SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ
Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto
11.50–12.50
LOUNASTAUKO
Kahvila Rauha, omakustanteinen
12.50- 13.40
SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA
Kuvataiteilija Antero Kahila
SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA
Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto
14.30–15.00
TAUKO
15.00–15.50
IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ
Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio
15.50–16.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.
Lisätietoja:
Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
[email protected]
Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
[email protected]
Mikkeli ehdolla Vuoden museokaupungiksi
Mikkeli on ehdolla Vuoden museokaupungiksi. Ehdokkuus julkaistiin tänään tiistaina 19.10.2021. Mikkelin kanssa Vuoden museokaupunki -tittelistä ovat kisaamassa Hämeenlinna ja Turku. Voittaja julkaistaan televisioitavassa Kulttuurigaalassa Tampereella 25.11.2021.
Tapahtuman järjestää YLE, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest Oy. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen museoliitto.
Vuoden museokaupunki -kategorian valintaperusteissa todetaan, että Vuoden museokaupungiksi valitaan kaupunki, joka on onnistunut museoratkaisuillaan tarjoilemaan suomalaista kulttuuriperintöä poikkeuksellisen houkuttelevasti, monipuolisesti tai luovasti vuosien 2020 ja 2021 haastavissa olosuhteissa. Vuoden museokaupungin ehdokaskolmikosta valitsee kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu Suuri raati.
Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen näkyy Mikkelin ehdokasperusteluissa
Mikkelin kaupungin ehdokkuutta perustellaan Sodan ja rauhan keskus Muistin avautumisella sekä Muistin uudella tavalla hyödyntää tiedettä, joka osaltaan uudistaa koko suomalaista museokonseptia. Lisäksi todetaan, että Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen lisää koko Mikkelin museotarjonnan houkuttelevuutta.
Muisti tarjoaa vapaan pääsyn Mikkelin koululais- ja lukiolaisryhmille
Muisti tarjoaa vapaan pääsyn Mikkelin kaupungin perusopetuksen 5.-9.-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmävierailuille lokakuusta 2021 helmikuun loppuun 2022. Koululaisryhmät ovat tervetulleita opettajan johdolla.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Uutta teknologiaa käyttävät näyttelyt vievät sodan kokemuksiin. Muistin toiminta perustuu humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen sodan tutkimukseen. Muistissa haluamme tukea opettajia pitämään kiinni toimivista ratkaisuista ja löytämään uusia opettamisen ja oppimisen tapoja.
”Haluamme mahdollistaa mikkeliläisten lasten ja nuorten vierailut uuden tiedekeskuksen näyttelyihin. Olemme tehneet viime vuosina Mikkelin kaupungin kanssa tiivistä yhteistyötä ja kaupunki on omalta osaltaan mahdollistanut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamisen. Tulevaisuudessa koululais- ja opiskelijaryhmien vierailuille tullaan etsimään sponsoreita yrityskentältä.” kommentoi Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Hands on, brains on – tekemällä oppimista Muistin näyttelyissä
Muistin näyttelyt ovat uudenlainen tapa oppia historiatietoja ja -taitoja. Tekemällä oppimisen kautta mahdollistamme erilaisten historia- ja yhteiskuntatieteisiin kuuluvien taitojen oppimisen: historiallisen empatian ja eettisen ajattelun kehittymisen, syy- ja seuraussuhteiden ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen, lähdekriittisyyden ja omien tulkintojen tekemisen sekä uteliaisuuden heräämisen ja elinikäisen oppimisen mallien omaksumisen. Taidot ovat oleellisia nyky-yhteiskunnan mediatulvassa, jossa on olennaista muun muassa osata erottaa uutiset valeuutisista.
”Sodan ja rauhan keskus Muisti on upea tiedekeskus ja ennen kaikkea oppimisympäristö ei ainoastaan mikkeliläisille, vaan kaikille koululaisille ja opiskelijoille, ja meille kaikille, jotka haluamme oppia ymmärtämään historiaa ja historiasta. On pistämättömästi todettu, että ”Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta. Otamme iloisina ja kiittäen vastaan kutsun tulla oppimaan Muistiin.” toteaa Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen.
Mikkelin kaupungissa on toiminut jo pitkään Kulttuuripolku, jossa jokaisella luokka-asteella tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tulevaisuudessa Muisti liittyy osaksi tätä polkua, ja osallistuu myös marraskuussa pilotoitavaan yläkouluikäisten Tiedepolkuun.
Sisu, sitkeys ja yhteishenki: Nuorten urheilijoiden mielenmaisema kohtaa veteraaniperinteen
Mikkelin Jukurit ja Lappeenrannan SaiPa pukevat 4. joulukuuta Ikioma Areenalla pelattavassa Liiga-ottelussa päälleen erikoispelipaidat, joilla kunnioitetaan Reserviupseeriliiton 90-vuotista taivalta. Maanantaina Sodan ja rauhan keskus Muistissa esitellyt pelipaidat jäljittelevät M05-lumi- ja maastopukua. Jukurit on pelannut vastaavalla paidalla jo aiemmillakin kausilla, mutta tällä kertaa myös vastustaja pukee ylleen erikoispelipaidan.
– Olemme otettuja tilaisuudesta jatkaa tätä suureen suosioon noussutta perinnettä, jonka myötä Jukurit on päässyt edustamaan lumipuvussa Liiga-ottelussa. Mikkelin pitkät perinteet maanpuolustuksessa ovat tärkeä osa alueen historiaa, ja sen vuoksi kannamme pelipaitaa suurella ylpeydellä, kertoo Jukurien toimitusjohtaja Antti Laakso.
Tällä kaudella juhlaottelussa molemmat joukkueet pukevat ylleen erikoispelipaidan, kun SaiPa pelaa vihreissä maastokuvioisissa pelipaidoissa.
– Hienoa olla mukana uudistamassa tässä perinteessä siten, että myös vierasjoukkueen ominaisuudessa esiinnymme teeman mukaisessa asussa. Päämajassa tulee ilmoittautua asianmukaisessa varustuksessa. Molemmilla kaupungeilla on oma merkittävä osansa Suomen maanpuolustuksessa ja meille Maasotakoulu ja Rakuunasoittokunta ovat tärkeitä kumppaneita, SaiPan viestintä- ja markkinointijohtaja Jussi Viljakainen kommentoi.
Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehittävä maanpuolustusjärjestö. Se vaikuttaa maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja tukee valtakunnan turvallisuutta. Liiton tehtävänä on ylläpitää reserviupseerien sotilaallisia tietoja, johtajakykyä ja valmiuksia, sekä toimia reserviupseeriyhdistysten ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä.
– Tämän kaltainen yhteistyö on hieno mahdollisuus kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja tukea heitä myös taloudellisesti tapahtumassa järjestettävän veteraanikeräyksen kautta, kertoo Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jussi Saarinen.
Pelipaitojen lisäksi maanantaina järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin Suur-Savon Reserviupseeriliiton, Maavoimien esikunnan, Sodan ja rauhan keskus Muistin sekä Jukureiden yhteinen, 4.12. julkaistava videotuotanto ”Nuorten sukupolvien veteraaniperinne”. Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee vuorovaikutteisin ja teknologiaa hyödyntävin näyttelyin sotaa ilmiönä.
– Videossa rakennamme siltaa menneen ja nykyhetken välille antamalla äänen vielä eläville sotaveteraaneille, urheilijanuorille ja varusmiehille. Sisu, urheus, uhrautuvaisuus ja yhteistyötahto yhdistävät suomalaisen mielenmaiseman sodassa ja rauhassa, kuvailee Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Jukurit ja SaiPa RUL90-juhlaottelu Ikioma Areenalla 4. joulukuuta kello 18.30.
Sodan ja Rauhan keskus Muisti ja Mikkelin Jukurit aloittavat yhteistyön
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelin Jukurit ovat solmineet yhteistyösopimuksen kaudelle 2021–2022.
Yhteistyö näkyy ulospäin muun muassa sähköisen viestinnän, kuten kotisivujen ja sosiaalisen median kautta. Tarkkasilmäisimmät huomasivat kauden alussa Muistin logon ilmestyneen Jukurien kypäriin.
”Markkinointiyhteistyö Jukureiden kanssa on mitä luontevin jatkumo jo aikaisemmin aloitetulle sisältöyhteistyölle. Muistin käsittelemillä teemoilla sodalla, rauhalla ja maanpuolustuksella on yhtymäkohtia urheiluun ja Mikkelissä erityisesti jääkiekkoon. Sotasukupolvien ja tämän päivän nuorten sukupolvien välillä on paljon yhteisiä arvoja ja asenteita. Niitä yhdistävät muun muassa uhrautuvuus, sitkeys, lähimmäisen huomioonottaminen ja tulevaisuudenusko” yhteistyötä kuvailee Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Jääkiekon SM-liiga on Suomen ylivoimaisesti suosituin ja seuratuin urheilubrändi. Jukureilla on erinomainen mahdollisuus tuoda uusia tuulia ja mahdollisuuksia paikalliseen kulttuuriin ja elinkeinoelämään.
”On hienoa tehdä yhteistyötä perinteitä vaalivan, mutta samalla modernin ja arvokkaan yhteisön kanssa”, kertoo Jukurien myyntipäällikkö Pekka Lipiäinen.
Valtakunnallisina toimijoina sekä Muisti että Jukurit tuovat Mikkeliin elinvoimaa ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta. Yhteistä on myös vahva ajatus yhteiskuntavastuusta, kansalaisyhteiskunnan kehittymisestä ja alueellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.
Tähän liittyen Jukureilla on aiemmin ollut Suur-Savon Reserviupseeripiirin kanssa yhteistyötä, jossa Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys ovat olleet tukijoina. Parhaillaan on menossa yhteisprojekti, jossa myös Muisti on mukana yhtenä toimijana. Yhteistyössä lähestytään maanpuolustuksen, sotien muistamiskulttuurien ja joukkueurheilun teemoja uudesta näkökulmasta.
Kansallinen veteraanipäivä siirtää perintöä seuraaville polville
Kansallista veteraanipäivää vietetään sotiemme veteraanien kunniaksi. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Päiväksi valikoitui 27.4., joka on Lapin sodan päättymispäivä. Tällä haluttiin viestiä veteraanipäivän rauhantahtoisuutta.
Veteraanipäivä on suhteellisen nuori juhla. Kylmä sota piti pitkään Suomessa sodan ja sen muistamisen piilossa. 1980-luvun lopussa Neuvostoliiton alettua uudistua ilmapiiri avautui viimein avoimelle puheelle sodistamme ja niihin osallistuneista miehistä ja naisista. Veteraanijärjestöt ja silloinen pääministeri Kalevi Sorsa tekivät aloitteen kansallisen päivän viettämisestä, jolla veteraanit saivat vihdoin julkista arvostusta Suomen itsenäisyyden puolustamisesta.
Kansallisesta veteraanipäivästä on muodostunut yksi vuoden merkittävimpiä itsenäisen Suomen juhlia. Valtakunnallisen pääjuhlan lisäksi juhlaa on vietetty paikallisesti Suomen kunnissa eri tavoin. Tänä vuonna Tampereella vietettäväksi suunniteltu valtakunnallinen pääjuhla on peruttu koronavirustilanteen vuoksi. Juhlan teema “Ihmisten välillä hyvä tahto – Välvilja mellan människor” on kuitenkin ajankohtainen aina.
Sotaveteraaneja on keskuudessamme vielä lähes 8000, heistä enemmistö on naisia. Sotaveteraanien perinteitä hoitaa ja vaalii Tammenlehvän Perinneliitto, jonka veteraanijärjestöt perustivat vuonna 2003. https://tammenlehva.fi/. Veteraanien etujärjestönä toimii Sotaveteraanien keskusliitto. https://sotaveteraanit.fi/
Tänä poikkeuksellisena keväänä käytännössä kaikki kansallisen veteraanipäivän viralliset juhlallisuudet on peruttu. Liput kuitenkin liehuvat saloissa, ja voimme juhlistaa päivää esimerkiksi kuuntelemalla Suomen suurimman virtuaalikuoron esittämää Finlandia-hymniä. Esityksen on vuoden 2020 kansallisen veteraanipäivän kunniaksi tilannut valtioneuvosto. Kuorossa laulaa 1075 kuorolaista ja sitä johtaa director cantus Arto Joutsimäki. https://www.youtube.com/watch?v=kG1WcTLDJ1E
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen: Sodan kokemus tulee muistaa
Sodan ja rauhan keskus Muistin hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen näkee, että Suomessa on tarve sodan kokemusta monipuolisesti käsittelevälle keskukselle.
Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Lipponen on kokenut sodan myös omassa elämässään.
– Sota on aina suuri tragedia, olen itsekin kokenut sen lapsena. Muistan, kun menimme Lapissa Ruotsin puolelle evakkoon, ylitimme joen ja katsoimme, kun Pello paloi. Isäni oli mukana kaikissa kolmessa sodassa ja äitini sai toimistaan talvisodan kotirintamalla mitalin. Näen heidät ja heidän sukupolvensa sankareina, jotka pelastivat Suomen itsenäisyyden. Tuota sukupolvea ja heidän tekojaan pitää muistaa.
– Sekin oli melkoinen kokemus, kun rauha tuli ja pääsimme takaisin Suomeen. Suomen tahto nousta sodasta oli todella vaikuttava. Lappi rakennettiin saman rakennuskannan mittaluokkaan kuin ennen sotaa, parissa, kolmessa vuodessa. Rauha antoi mahdollisuuden Suomen nousuun, sillä rauha on kaiken kehityksen edellytys, ja se mahdollistaa ihmisoikeuksien toteutumisen ja demokratian, Lipponen sanoo.
Lipponen näkee Sodan ja rauhan keskus Muistin tärkeäksi erityisesti muistamisen ja kokemuksen välittämisen näkökulmasta.
– Muisti on tärkeä, koska tarvitsemme nykyaikaisen keskuksen, jossa on esillä viime sotien aika. Muistista tulee kansainvälisen tason kohde, jossa hyödynnetään nykyaikaisinta teknologiaa ja joka esittää sodan ja sen kokemuksen, ei pelkästään sodan historiaa, uudella tavalla. Muistin näyttelyissä tuodaan esille sodan kokemuksen eri puolet: miten sota on koettu rintamalla, myöskin vastapuolella, miltä se on tuntunut kotirintamalla ja mitä se merkitsi esimerkiksi perheille ja ihmisten kohtaloille, tästä on kysymys.
Muistin suunnittelussa ja valmistelussa hallintoneuvoston puheenjohtaja on ollut mukana alusta saakka.
– Muistin perustaminen on edennyt erittäin hyvin. Kyseessähän on pitkäaikainen hanke, sillä idea keskuksesta on syntynyt jo kauan sitten ja sitä on matkan varrella kehitelty monella tapaa, aiemmissa suunnitteluvaiheissa mukana oli myös venäläistutkijoita. Olemme kiitollisia siitä, että Mikkelin kaupunki on lähtenyt tukemaan hanketta vahvasti ja mukaan on saatu erilaisia säätiöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita toimijoita. Hanketta on valmisteltu erittäin ammattitaitoisesti eri vaiheissa ja uskon, että Mikkeliin avautuu aivan aikataulussaan tasokas, tieteellisesti korkeatasoinen kohde. Samoissa tiloissa sijaitsevat Muisti ja Päämajamuseo nostavat Mikkelin aivan omaan luokkaansa Suomen sotien muistamisessa ja käsittelyssä, Suomen Päämajakaupunkina.