Kategoria: Ajankohtaista
Muisti rakentuu: kuvaukset näyttelyä varten alkoivat
Tarinat-näyttelyosio kertoo sodan tarinat ainutlaatuisella tavalla
Sodan ja rauhan keskus Muisti on aloittanut kuvaukset tulevan tiedekeskuksen Tarinat-näyttelyosiota varten Mikkelissä. Kyseessä on merkittävä osa Muistin näyttelykokonaisuutta.
Tarinat esittelee erilaisia ihmiskohtaloita sota-ajalta. Niiden valinnassa erityisenä painotuksena ovat olleet tavallisten ihmisten kokemukset. Näyttelyssä hyödynnetään uusinta teknologiaa, joka kutsuu kävijän asettamaan itsensä tarinoiden kertojien asemaan. Mitä kävijä olisi tuntenut ja ajatellut päähenkilön kengissä?
Päähenkilöiden elämään pohjautuvien tarinoiden ympärille rakentuvia elementtejä kuvataan Mikkelissä ohjaaja Pekka Laasosen johdolla.
Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen on kuvausten alkamisesta innoissaan. “Näyttelyntekemisen suola ovat ne hetket, kun pitkään työstetyt suunnitelmat alkavat muuttua todellisuudeksi, sanat ja luonnokset konkretiaksi.”
Tarinat-osio kokoaa yhteen taiteen, tieteen ja teknologian huippuosaajia
Mukana tarinoiden kuvauksissa on 20 ammattinäyttelijän ryhmä, joka tänä kesänä kokoontuu Mikkeliin eri puolilta maata. Mukana on näyttelijöitä esimerkiksi Turusta, Helsingistä ja Mikkelistä.
Kuvausten teknisestä toteutuksesta vastaavat kuvaus – ja äänisuunnittelun osaajat Mikkelin Teatterista. Myös esiintyjien maskeerauksesta ja puvustuksesta vastaavat saman teatterin ammattilaiset. Kuvausten puitteet löytyivät yhteistyössä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa.
Ohjaaja Pekka Laasonen on aiemmin toiminut muun muassa teatterinjohtajana Mikkelissä ja Kuopiossa. Nykyisin freelancerina toimivalle ja museoiden ystäväksi tunnustautuvalle Laasoselle Muistin tarinoiden kuvaaminen tarjosi hieman uudenlaisen haasteen. “Varmaankin suurin ero verrattuna perinteiseen teatteriin on se, että tässä olet ikään kuin tarinassa sisällä”, Laasonen sanoo.
Laasonen sanoo olevansa tyytyväinen nyt kuvattaviin tarinoihin. “Kaikkein suurin rikkaus on näkökulmien moninaisuus. Sotilaan lisäksi tässä on esimerkiksi lapsen ja kotirintaman näkökulmat. Mennään myös sellaisille alueille, mistä ei niin hirveästi ole pidetty ääntä – ainakaan museoissa.”
Kävijä kokee tarinat, joita harvemmin kuulee
Tarinat-osion lähestymis- ja esitystapa ovat Muistin kehittämiä. Samankaltaista näyttelykohdetta ei siis luultavasti tule vastaan missään muussa maailman museossa tai tiedekeskuksessa. Tarinat on suunniteltu joustavaksi ja nyt kuvattavien kertomusten lisäksi valikoimaa on tarkoitus laajentaa ja kehittää säännöllisesti esimerkiksi yleisöpalautteen pohjalta.
Korhosen mukaan lähestymistapaan vaikutti halu asettaa yksilö sodan tarinoiden keskiöön ja herättää kävijässä empatiaa syvän samaistumisen kokemuksen kautta. “Haluamme saada ihmisen todella tuntemaan, miltä sota sen ajan eläneistä oikeasti tuntui”, sanoo Korhonen.
Laasonen on samoilla linjoilla. “Toivoisin, että tämä omalta osaltaan toisi pintaan sodan ajattomuutta, että se on ihan yhtä suuri katastrofi ja tragedia aina, on sitä menty nuijin tai sitten ohjuksin. Siellä keskiössä on aina yksilö.”
Muisti avaa ovensa keväällä 2021.
Osallistu Mikkelin kulttuurimatkailukyselyyn
Kyselyyn vastanneilla on mahdollisuus voittaa hotellimajoitus Mikkelissä ja liput Sodan ja rauhan keskus Muistiin.
Mitkä asiat vaikuttavat valintoihisi suunnitellessasi kotimaanmatkaa? Entä ovatko Mikkeli tai sen matkakohteet sinulle kuinka tuttuja? Vastaa Mikkelin kulttuurimatkailukyselyyn, jossa kartoitamme suomalaisten tietämystä Mikkelistä, sen matkakohteista sekä mielipiteitä Sodan ja rauhan keskus Muistia koskevista teemoista. Vastaaminen vie vain lyhyen ajan eikä edellytä omakohtaista kokemusta Mikkelistä tai siellä vierailusta.
Kyselyssä kerättyjä tietoja käsitellään anonyymisti ja vastauksia käytetään Muistin kehittämistyön lisäksi opinnäytetyön aineistona.
Yhteystietonsa arvontaa varten jättäneiden kesken arvomme yhden yön hotellimajoituksen kahdelle Mikkelissä ja pääsyliput 2021 vuoden keväällä avautuvaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Kysely on auki 12.7.2020 asti.
Vastausaika kyselyyn on päättynyt.
Miia Huttu aloittanut Muistin graafikkona
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimi sai vahvistusta graafisen suunnittelun ja näyttelysuunnittelun ammattilaisesta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin graafikkona on aloittanut kulttuurihistorioitsija ja julkaisugraafikko, FM Miia Huttu. Hutulla on laaja työkokemus niin graafisen suunnittelun tehtävistä ja kuin myös näyttelysuunnittelusta. Erityisosaamisalueekseen Huttu nimeää kulttuuri- ja museoalan painotuotteet ja julkaisut. Huttu on työskennellyt alan parissa muun maussa Omituinen Design-toiminimensä kautta.
Tehtävää varten haastateltiin kolmea eri tahoa. Huttu valittiin hyvien hakijoiden joukosta työtehtävään vaikuttavan näyttelysuunnittelukokemuksensa ja graafisen suunnittelun taitojensa puolesta.
– Muistin näyttelyiden visuaalinen suunnittelu on iso ja tärkeä osa koko Muistin kokonaisuutta. Näyttelyiden visuaalinen ilme merkitsee erityisen paljon Muistin näyttelyiden onnistumisen kannalta. Huomasimme tarvitsevamme lisää graafista osaamista näyttelysuunnitteluumme ja olemme iloisia saadessamme kokeneen ja asiantuntevan osaajan mukaan tiimiimme, kertoo Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen.
Sodan ja rauhan keskus Muistin visuaalinen kokonaisuus koostuu arkkitehtuurin, markkinoinnin sekä viestinnän, järjestelmien ja näyttelyiden kautta välitetystä visuaalisesta ilmeestä. Hutun roolina on erityisesti vastata Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimissä ensimmäisten näyttelyiden visuaalisesta suunnittelusta ja sovittaa ne osaksi Muistin visuaalista kokonaisuutta.
”On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.”
Huttu itse kertoo ryhtyvänsä innostuneena tehtävään.
– On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.
Huttu uskoo kokemuksestaan olevan hyötyä Muistin näyttelyiden visuaalisessa suunnittelussa.
– Uskoisin, että kokemukseni erityisesti museonäyttelyiden tekemisestä on tehtävässä hyödyksi. Muistin näyttelyissä käsitellään sotaa aivan uudella, Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. Odotan innolla!
Muistille kärkihankeapuraha Etelä-Savon Kulttuurirahastolta
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto myönsi huomattavan apurahan haun kärkihankkeeksi nimetyn Sodan ja rauhan keskus Muistin pelillisen näyttelyosion suunnitteluun ja toteutukseen.
Suomen
Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Sodan ja rauhan keskus
Muistille 40 000 euron apurahan. Kyseessä on maakunnan kulttuurin edistämiseksi
jaetun rahoituksen kärkihankeapuraha tämän kevään haussa. Apurahoitusta
jaettiin tällä kertaa yhteensä 723 000 euron edestä kulttuurin
edistämiseksi Etelä-Savossa.
Muisti kohdentaa apurahan pelilliseen näyttelyosioon
Tarinat-näyttelykokonaisuudessa. Näyttelykokonaisuus tulee yhdistämään
museokentän, pelisuunnittelun ja pedagogiikan erilaisia piirteitä yhteen uudenlaisella
tavalla. Näyttelyosion tarkoituksena on ennen kaikkea luoda kokijalle historiallista
empatiaa herättävä vahva pelillinen elämys.
”Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista.”
– Pelilliset tarinat tulee olemaan yksi Muistin innovatiivisimmista näyttelykohteista. Pelilliset ominaisuudet mahdollistavat leikittelyn vaihtoehtoisella historian kerronnalla, jossa yhdistyvät henkilöiden omat kokemukset käyttäjän omiin valintoihin. Näyttelykohteessa fakta tulee siis sekoittumaan fiktioon. Lähestymistapa mahdollistaa valintojen vaikutuksen näkemisen ja historiallisen empatian kokemisen, kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen pelilliseen näyttelyosioon liittyen.
Leskinen täsmentää apurahan olevan hankkeen toteutumisen kannalta merkittävä.
– Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista. Lopputulos tulee olemaan vaikuttava.
Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tulevat osallistumaan Muistin oman henkilökunnan lisäksi pelisuunnittelun ja kuvallisen viestinnän ammattilaiset.
– Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa museoissa ja tiedekeskuksissa. Samalla yleisö vertaa museokentän tarjontaa viihdetarjontaan ja miettii, käytetäänkö vapaa-ajan arvokkaita hetkiä esimerkiksi elokuvissa vai museossa. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuki antaa Muistille mahdollisuuden luoda näyttelykohde, jollaista ei olla ennen nähty. Toivomme, että tuleva yleisömme löytää pelillisistä tarinoista uusia näkökulmia menneisyyteen ja sitä kautta herkkyyttä sekä voimaa nykyhetkeen, täsmentää Muistin pedagogi Jere Linnanen hankkeeseen liittyen.
Värväys: Projektiasiantuntija Memoriaali-hankkeeseen
Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on tiedekeskus, joka avataan Mikkelissä keväällä 2021. Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta ja luomassa sen palveluja?
Värväämme joukkoomme ”nörttiä humanistia” tai ”humanistia nörttiä” kehittämään verkkopalveluamme, josta kasvaa tulevaisuudessa sähköisten sodan ajan aineistojen tietokanta.
Tehtäväsi on työskennellä Memoriaali-hankkeessa, joka on Sodan ja rauhan keskus Muistin, Elinkeinoelämän keskusarkisto Elkan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Mikkelin kehittämisyhtiö Miksein yhteishanke. Hankkeessa kehitetään digitaalisen aineiston vastaanottoa, käytettävyyttä ja verkkopalvelua testaamalla jo olemassa olevia työkaluja sekä toteuttamalla kahta sähköisen vastaanottamisen mallia.
Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen 1.6.2020 – 31.11.2021
Projektiasiantuntijaa, jonka työtehtäviin kuuluu Muistin edustajana kehittää Memoriaali -verkkopalvelua, testata digitaalisen aineiston vastaanottoon ja käytettävyyden edistämiseen suunniteltuja työkaluja joukkoistamisen ja muiden verkkopalvelujen rajapintojen näkökulmasta sekä osallistua projektiryhmän työskentelyyn.
Parhaat edellytykset tehtävän hoitamiselle antaa soveltuva korkeakoulututkinto esimerkiksi tietotekniikan tai tiedonhallinnon alalta sekä työkokemus kokoelmienhallintaan liittyvissä työtehtävissä arkistoissa, kirjastoissa tai museoissa. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää oma-aloitteisuuden ja itsenäisen työskentelyn lisäksi hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja kykyä ajatella asioita loppukäyttäjän näkökulmasta.
Työaika: liukuva työaika 36,25 h/viikko.
Työehdot ja palkkaus: Palta/museoiden työehtosopimus + tehtävän vaativuuden mukainen lisä
Tehtävän täytössä noudatamme koeaikaa.
Jätä hakemus 24.5. klo 24 mennessä. Täytä hakemukseen vain olennaisimmat työkokemukset ja koulutukset. Liitä hakemukseen ansioluettelosi, josta selviää muu työkokemuksesi ja koulutuksesi.
Lisätietoja
Pia Puntanen, asiamies
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
[email protected]
0400 651 620
Kansallinen veteraanipäivä siirtää perintöä seuraaville polville
Kansallista veteraanipäivää vietetään sotiemme veteraanien kunniaksi. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Päiväksi valikoitui 27.4., joka on Lapin sodan päättymispäivä. Tällä haluttiin viestiä veteraanipäivän rauhantahtoisuutta.
Veteraanipäivä on suhteellisen nuori juhla. Kylmä sota piti pitkään Suomessa sodan ja sen muistamisen piilossa. 1980-luvun lopussa Neuvostoliiton alettua uudistua ilmapiiri avautui viimein avoimelle puheelle sodistamme ja niihin osallistuneista miehistä ja naisista. Veteraanijärjestöt ja silloinen pääministeri Kalevi Sorsa tekivät aloitteen kansallisen päivän viettämisestä, jolla veteraanit saivat vihdoin julkista arvostusta Suomen itsenäisyyden puolustamisesta.
Kansallisesta veteraanipäivästä on muodostunut yksi vuoden merkittävimpiä itsenäisen Suomen juhlia. Valtakunnallisen pääjuhlan lisäksi juhlaa on vietetty paikallisesti Suomen kunnissa eri tavoin. Tänä vuonna Tampereella vietettäväksi suunniteltu valtakunnallinen pääjuhla on peruttu koronavirustilanteen vuoksi. Juhlan teema “Ihmisten välillä hyvä tahto – Välvilja mellan människor” on kuitenkin ajankohtainen aina.
Sotaveteraaneja on keskuudessamme vielä lähes 8000, heistä enemmistö on naisia. Sotaveteraanien perinteitä hoitaa ja vaalii Tammenlehvän Perinneliitto, jonka veteraanijärjestöt perustivat vuonna 2003. https://tammenlehva.fi/. Veteraanien etujärjestönä toimii Sotaveteraanien keskusliitto. https://sotaveteraanit.fi/
Tänä poikkeuksellisena keväänä käytännössä kaikki kansallisen veteraanipäivän viralliset juhlallisuudet on peruttu. Liput kuitenkin liehuvat saloissa, ja voimme juhlistaa päivää esimerkiksi kuuntelemalla Suomen suurimman virtuaalikuoron esittämää Finlandia-hymniä. Esityksen on vuoden 2020 kansallisen veteraanipäivän kunniaksi tilannut valtioneuvosto. Kuorossa laulaa 1075 kuorolaista ja sitä johtaa director cantus Arto Joutsimäki. https://www.youtube.com/watch?v=kG1WcTLDJ1E
Värväys: Markkinointi- ja viestintävastaava
Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta? Viestinnän ammattilaisena olet luomassa uuden tiedekeskuksen viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuksia yhdessä toimitusjohtajan ja sisältöjohtajan kanssa. Vastaat monipuolisessa tehtävässäsi sekä visuaalisesta että kirjallisesta viestinnästä. Tehtävänäsi on pitää yllä ja kehittää Sodan ja rauhan keskus Muistin verkkosivuja ja huolehtia keskuksen sosiaalisen median kanavista. Tehtävääsi kuuluu myös markkinointia markkinointistrategian pohjalta: tuotat muun muassa mainokset painettuihin ja sähköisiin medioihin.
Parhaat edellytykset tehtävän hoitamiselle antaa soveltuva yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus viestinnän ja markkinoinnin tehtävistä. Arvostamme erityisesti kokemusta visuaalisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Hallitset vähintään perustaidot taitosta ja kuvankäsittelystä. Omaat visuaalista silmää ja kirjoitat sujuvasti. Historian tuntemus ja kiinnostus sotahistoriaan katsotaan eduksi. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää sinulta hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja joustavuutta.
Tarjoamme sinulle vakituisen työn uudessa tiedekeskuksessa. Pääset perustamisvaiheessa 2020-2021 osallistumaan keskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Työ on haastava ja mielenkiintoinen myös kokeneemmalle viestinnän ammattilaiselle. Työehdot määräytyvät Museoiden työehtosopimuksen mukaan.
Tehtävä alkaa 1.6.2020 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan 6 kk koeaikaa.
Jätä hakemus 3.5.2020 klo 23.55 mennessä. Täytä hakemukseen vain olennaisimmat työkokemukset ja koulutukset. Voit halutessasi liittää hakemukseen ansioluettelosi, josta selviää muu työkokemuksesi ja koulutuksesi.
Muistin uutiskirje 2/2020
Sodan ja rauhan keskus Muistin uutiskirje 2/2020 on ilmestynyt ja lähetetty tilaajille. Uutiskirjeen aiheita ovat mm. “Kun arki muuttuu tuntemattomaksi”, “Ethän levitä huhuja”, “Talvisodan evakot ja pika-asutuslaki”. Pedagogimme kertoo tutustumiskäynnistä Heurekaan ja näyttelytuottajan kirjoituksen aiheena on: “Muisti matkailukohteena – niille, joita sodan historia kiinnostaa, mutta erityisesti niille, joita se ei kiinnosta”. Käy tilaamassa uutiskirjeemme ja seuraa miten Muistin perustaminen etenee.
Talvisodan päättänyt rauha 13.3.1940
Taistelut lakkasivat Suomen rintamilla 13.3.1940 klo 11. Viipurin seuduilla tuolloin sotinut Matti Lepola muisteli:
”Kolmantenatoista maaliskuuta tuli seitsemännen komppanian lähetti majamme ovelle ja luki kädessään olevasta paperista, että rauha alkaa 13.03. klo 11, ja luettuaan poistui saman tien. Jäimme ihmettelemään ja totesimme, että se kolmastoista päivä on tänään ja kello on nyt 10, rauhaan on enää tunti aikaa. Äkkiä henki olikin kovin kallis ja koska kranaatteja tuli edelleen, suojauduimme saatavilla oleviin monttuihin mahdollisimman mataliksi. Klo 11 tuli outo hiljaisuus. Sota oli loppunut! Rauhanehdoista emme tienneet mitään. Mutta tärkeintä oli, että olimme vielä hengissä!”
Suomen hallituksen asettama rauhanvaltuuskunta oli aamuyöllä allekirjoittanut Moskovan rauhansopimuksen joka päätti 105-päiväisen talvisodan. Sopimuksen allekirjoittamista edelsi monivaiheinen prosessi: Suomen hallitus oli 5.3. taipunut kiivaan keskustelun jälkeen hyväksymään Neuvostoliiton ennakkoehdot ja jättänyt lähettämättä avunpyynnön länsivalloille. Ulkoministeri Väinö Tanner katsoi, että ulkovaltojen sotilaallinen apu ei tulisi ajoissa eikä riittävän suurimittaisena. Lopulta kaikki paitsi opetusministeri Uuno Hannula ja puolustusministeri Juho Niukkanen asettuvat Tannerin kannalle.
Risto Rytin johtama valtuuskunta kävi Moskovassa neuvotteluja 8.3. alkaen. Rauhanehdot olivat järkytys kaikille valtuuskunnan jäsenille, sillä niihin sisältyi runsaasti myös vielä suomalaisten hallussa olevia alueita. Kun suomalaiset tähän vedoten pyysivät lievennyksiä, kysyi Molotov: ”Haluatteko että joukkomme ottavat ne sitten haltuunsa?” Suomen hallitus keskusteli kiivaasti annetuista ehdoista, ja lopulta presidentti Kallio antoi 12.3. valtakirjan sopimuksen allekirjoittamiselle todeten: ”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan.”
Rauhanehdoissa Karjalankannas, Laatokan Karjala, Sallan-Kuusamon alueita, osa Petsamon Kalastajasaarennosta ja Suomenlahden saaria oli luovutettava Neuvostoliitolle. Lisäksi Hankoniemi piti vuokrata 30 vuodeksi Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi. Toisaalta rauhaa voitiin pitää suomalaisten näkökulmasta myös voittona, olihan Neuvostoliiton alkuperäisenä tavoitteena ollut Suomen miehittäminen. Suomen sitkeä vastarinta ja länsivaltojen intervention uhka oli pakottanut Stalinin luopumaan tavoitteistaan.
Rauha tehtiin viime hetkillä, sillä armeija oli väsynyt, parhaiten varustetut puolustuslinjat oli menetetty ja tykistön ammukset olivat lopussa. Päämajan hallitukselle 9.3. antamassa raportissa todetaan ”etteivät enemmät sotatoimet voi johtaa muuhun kuin tilanteen jatkuvaan huononemiseen ja uusiin alueluovutuksiin”. Silti rintamasotilaitten oli vaikea hyväksyä rauhaa, kuteen erään joukkueenjohtajan puuskahduksesta käy ilmi: ”Rauha! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuksen perkele! Voi jumalauta!”
Sodan vuoksi 420 000 ihmistä, useampi kuin joka kymmenes suomalainen, menetti kotinsa ja kotiseutunsa. Lisäksi 10 000 kotia oli tuhoutunut pommituksissa eri puolilla maata. ”En muista, miltä tuntui painaa tuvan ovi kiinni sieltä lähtiessä. Vanhemmille se oli hyvin raskasta. Päivällä radiosta sanottiin rauhan ehdot. Se oli kova sana: Karjala menetetty. Kotia ei ole enää missään, mieron tie, edessä tulevaisuus”, kertoi jaakkimalainen Tenho Tiilikka.
Kansalaiset kuulivat rauhasta ulkoministeri Tannerin radiopuheessa. Mielialat olivat kahtalaiset: toisaalta surtiin sodan uhreja, menetettyjä koteja ja sodan mielettömyyttä, toisaalta iloittiin, kun pommitukset ja suruviestit rintamalta vihdoin loppuivat. Suomalaisilla oli edessään tuntematon tulevaisuus, jossa ja ryhdyttiin rakentamaan uutta elämää yhä käynnissä olleen maailmansodan varjossa.
VTT Olli Kleemola, FL Leena Hangasmaa
Voit katsoa artikkelin videomuodossa täältä: https://youtu.be/vsqM7W-rsHU
Yhdysopettaja toimii linkkinä koulujen ja tiedekeskuksen välillä
Muistin tiimi sai uuden jäsenen vuodenvaihteessa, kun joukkoon liittyi yhdysopettaja Janne Elo Mikkelistä.
Janne Elo on toiminut historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajana 10 vuoden ajan. Alun perin hän on kotoisin Imatralta.
– Opiskelin Joensuussa aineenopettajaksi kymmenisen vuotta sitten, sen jälkeen olen viettänyt jo yhdeksän vuotta Mikkelissä. Työskentelen tällä hetkellä Urheilupuiston koulussa.
Yhdysopettajana Elon tehtävä on toimia ”linkkinä” koulujen ja Sodan ja rauhan keskus Muistin välillä.
– Tehtäväni vaihtelevat materiaalien testaamisesta käytäntöjen luomiseen. Odotan innolla työskentelyä Muistin porukassa. Työporukka vaikuttaa kivalta ja on mukava pohtia välillä aikuistenkin kanssa historiaan liittyviä asioita, lasten ja nuorten kanssa pääasiassa työskentelevä Elo sanoo.
“Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin.”
Elo innostui hakemaan tehtävään, sillä museot ja tiedekeskukset kiinnostavat häntä sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.
– Opettajana vierailen paljon kouluryhmien kanssa museoissa ja Mikkelin kaupunki kannustaakin tällaiseen ”jalkautumiseen”. Myös vapaa-ajalla museoissa tulee käytyä niin paljon, että lapseni pitävät sitä normaalimpana kuin vaikkapa hampurilaisravintolassa vierailua, Elo nauraa.
Kuten monen suomalaisen, myös Elon elämää sota on koskettanut.
– Kotikaupunkini Imatra kärsi sodista. Siitähän kaavailtiin ihan suurkaupunkia, ja Alvar Aalto piirsi kaupunkiin kolme keskustaa, mutta sota kuitenkin muutti suunnitelmat. Isovanhempani ovat kotoisin rajan takaa Karjalasta, joten sota on vaikuttanut sukuni vaiheisiin merkittävästi. Osa nykyisistä oppilaistanikin on sota-alueelta.
Muisti on Janne Elon mielestä tärkeä moneltakin kantilta katsottuna.
– Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin. Muistissa läsnä ovat mennyt, nykyhetki ja tuleva ja se auttaa ymmärtämään mitä rauha merkitsee ja miten se säilytetään.