Kategoria: Ajankohtaista
Muistin itsenäisyyspäivässä on tarjolla ohjelmaa kaikenikäisille
Sodan ja rauhan keskus Muistissa vietetään 6.12. itsenäisyyspäivää monipuolisen ohjelman merkeissä. Tekemistä on tarjolla kaikille vauvasta vaariin.
Aikuisille näyttelyopastuksia ja dokumentti
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt ovat avoinna klo 10-17 ja pääsylipun hinta on alennettu 10 euroon. Alle 12-vuotiaat ja museokorttilaiset pääsevät tavalliseen tapaan veloituksetta. Näyttelyn opastetut kierrokset alkavat klo 12.00, ja kierrokselle pääsee pääsylipun hinnalla. Kierroksille mahtuu 40 ensimmäistä, joten paikalla kannattaa olla ajoissa. Kierros kestää kaksi tuntia.
Klo 10.30 esitetään Muistin auditoriossa dokumenttielokuva Isäni Illu, äitini Anni. Virpi Adamssonin ohjaama elokuva kertoo sota-ajan lentäjä-ässä Ilmari Juutilaisesta ja hänen perheestään; millainen ihailtu lentäjä oli perheenisänä ja puolisona? Elokuva kestää 35 minuuttia ja siihen on vapaa pääsy.
Lapsille konsertti ja työpajoja
Pikku Kakkosesta tuttu Pikkuli juhlistaa lasten itsenäisyyspäivää. Klo 14.00 Muistin auditoriossa on Pikkulin laululeikki-show teemalla Itsenäisyyspäivän iloittelu. Konsertti kestää noin 40 minuuttia. Liput 3 €.
Ennen konserttia on tarjolla kaksi työpajaa Kahvila-ravintola Rauhan kabinetissa. Klo 10-11.30 askarrellaan teemalla Suomen rauhat ja rajat. Aikuisemmille osallistujille on mm. tietovisa, jonka osallistujille arvotaan palkintoja. Klo 12.30-14 pidettävässä työpajassa askarrellaan puolestaan rauhan kyyhkyjä ja lippurivejä. XAMKin yhteisöpedagogiopiskelijoiden vetämiin työpajoihin on vapaa pääsy.
Lisäksi Muistin pihalla on klo 10-14 Mikkelin Reserviläisten piste puolijoukkuetelttoineen.
Rauhassa Linnanjuhlien etkot
Kahvila-ravintola Rauhassa on katettuna itsenäisyyspäivän lounas klo 11-14 hintaan 34 €/hlö, lapset 4-12 v. 1 €/ikävuosi. Kello 16-18 vuorossa ovat Linnanjuhlien etkot. Mannerheimin Mikkelissä nauttimien aterioiden pohjalta koostettu herkullinen buffet on tarjolla hintaan 39 €/hlö. Ruokailijoita viihdyttää kotimaisella musiikilla trio, jossa musisoivat Pauliina Hintsanen laulu, Juha Lindbohm laulu ja kosketinsoittimet sekä Lauri Ronimus laulu ja trumpetti. Tiedustelut ja varaukset puh. 050 365 6688 tai sähköpostilla rauha@muisti.org.
Ohjelma:
– klo 10.00-17.00 Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt auki
– klo 10.00-14.00 pihalla Mikkelin Reserviläiset puolijoukkuetelttoineen
– klo 10.00-11.30 Rauhan kabinetti: Työpaja Suomen rauhat ja rajat – askartelua, tietovisa yms. Vapaa pääsy.
– klo 10.30 auditorio: Virpi Adamssonin dokumentti Isäni Illu, äitini Anni. Minkälainen oli lentäjäsankari Ilmari Juutilainen isänä ja perheen päänä? Kesto 35 min. Vapaa pääsy.
– klo 11.00-14.00 Kahvila-ravintola Rauhan itsenäisyyspäivälounas katettuna. Hinta 34 e/hlö, lapset 4-12 v. 1 e/ikävuosi
– klo 12.00 Kahden tunnin opastettu näyttelykierros pääsylipun hinnalla (10e/museokortilla ilmainen). Kierrokselle mahtuu 40 ensimmäistä.
– klo 12.30-14.00 Rauhan kabinetti: Askartelutyöpaja Rauhan kyyhkyt ja lippurivit. Vapaa pääsy.
– klo 14.00 auditorio: Pikkulin laululeikkishow – Itsenäisyyspäivän iloittelu. Pikku Kakkosesta tuttu Pikkuli ystävineen laulaa ja leikittää! Liput 3 euroa. Kesto noin 40 min.
– klo 16.00-18.00 Linnanjuhlien etkot kahvila-ravintola Rauhassa, herkullinen buffa 39 e/hlö. Trio Pauliina Hintsanen laulu, Juha Lindbohm laulu/ kosketinsoittimet ja Lauri Ronimus laulu/ trumpetti viihdyttävät kotimaisen musiikin siivin.
”Semmosta ol sota” – Sodan ja rauhan keskus Muisti välittää sotasukupolven perintöä
Suomi juhlii 106-vuotista taivaltaan itsenäisenä valtiona. Maailmantilanne on myrskyisä: useat sodat ja konfliktit täyttävät uutiset. Pienen maan keinot selviytyä kriisiajoista ovat aina olleet rajallisia, mutta mahdollisia. On tarvittu päättäväisyyttä, sitkeyttä, sopeutumista, tulevaisuudenuskoa ja yhteistyötä.
Näitä ominaisuuksia edustaa etenkin sotasukupolvi. Ne naiset, miehet ja lapset, jotka kokivat maailmansodan kauhut, mutta myös selvisivät, takasivat itsenäisyytemme ja demokratian säilymisen, uskoivat parempaan huomiseen ja rakensivat meille hyvinvointivaltion. Näiden ihmisten kokemuksista kertoo Sodan ja rauhan keskus Muisti – jotta ymmärtäisimme edellisten polvien kokemusten kautta, että emme koskaan enää halua sotaa.
Tähän Muisti tarvitsee sinun apuasi: tee lahjoitus Muistin tukisäätiölle, jotta työ historian, perinteen ja tiedekasvatuksen parissa jatkuu.
Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa
Muistin modernit näyttelyt vievät sinut mm. talvisodan rintamalle, evakkomatkalle ja sota-ajan päättäjäksi. Näet myös, kuinka sota muuttui rauhaksi ja muistoiksi ja mitä on tehty kestävän rauhan takaamiseksi. Tiedekeskuksen periaatteena on saada kävijä oivaltamaan ja oppimaan tekemisen avulla.
– Kertomalla historiasta avaamme ymmärrystä nykypäivälle. Pidämme tärkeänä, että ihmiset oivaltavat, miten sodat syttyvät, mikä niihin johtaa, ja mitä ne tekevät ihmiselle. Muistin näyttely johdattaa kävijät kokemaan, näkemään ja ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita, toisten ihmisten ja valtioiden toimintaa sekä itseämme, kertoo Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Samastuminen sodan kokemuksiin tuo mahdollisuuden asettua sodan kokeneiden asemaan niin historiassa kuin nykypäivässä: vaikeista kokemuksista on mahdollista selviytyä, rakentaa rauhaa ja hyvää elämää. Muistin toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen.
– On tärkeää, että vanhempien sukupolvien kokemukset eivät unohdu. Heidän kokemuksillaan on merkitystä tulevaisuuden kannalta. Niiden kautta kasvatamme tulevaisuuspääomaa näyttämällä, että vaikeista asioista voi selviytyä. Se on tärkeä viesti kaikille ihmisille. Muisti kantaa tätä tarinaa, jatkaa Puntanen.
Tiedetaidot antavat avaimia nykyhetkessä selviytymiseen
Yhtä tärkeää kuin tutkitun tiedon jakaminen Muistille on nostaa esille tiedetaitoja, jotka ovat tärkeässä roolissa nykyhetken maailmassa ja uutistulvassa. Miten erotan valeuutisen oikeasta? Miten eri puolilla maailmaa tapahtuvat asiat liittyvät toisiinsa tai Suomeen? Miten historiaa käytetään politiikan aseena? Mistä voin aloittaa, jos haluan tehdä jotain rauhan hyväksi?
Muistin tavoitteina on mm. synnyttää empatiaa, osoittaa syy- ja seuraussuhteita, vahvistaa lähdekriittisyyttä ja antaa eväitä omien tulkintojen tekemiseen tutkitun tiedon pohjalta. Tässä työssä keinona ovat mm. koululaisvierailut ja verkkomateriaalit.
Lahjoittamalla tuet Muistin tärkeää työtä
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr kanavoi lahjoituksesi sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistämiseen: Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan ylläpitämiseen, näyttelyiden kehittämiseen, lapsille ja nuorille suunnattuun yleisötyöhön ja tiedekasvatukseen, sotasukupolven perinteen vaalimiseen sekä sotaan liittyvien aineistojen digitointiin ja pitkäaikaissäilytykseen. Säätiö voi jakaa myös apurahoja.
Tutustu eri lahjoitusmuotoihin! Jokainen lahjoitus auttaa varmistamaan Muistin toiminnan jatkuvuuden.
Tämä on tarina, jota ei saa unohtaa.
Tämä on paikka, joka kertoo, miltä sota tuntuu ihmisessä.
Tämä on paikka, johon muistot talletetaan.
Muistin marraskuussa tapahtuu – tarjolla tilaisuuksia luennoista teatteriin
Vietä isänpäivää Muistissa! Muisti & Päämajamuseo palvelee su 12.11. klo 10.00-17.00 ja sisään pääsee kaksi yhden hinnalla – tarjoamme edullisemman lipun ilmaiseksi. Tarjous ei koske museokorttia. Museovierailun lomassa maistuu herkullinen Kahvila-ravintola Rauhan isänpäivälounas, kattaukset ovat klo 10.30, 12.30 ja 14.30. Maistuvan menun hinta on 34 €/hlö, 1-12-vuotiaat lapset 1 €/ikävuosi. Katso menu täältä. Tiedustelut ja varaukset rauha@muisti.org tai +358 50 365 6688.
Muista myös isänpäivälahjat MUISTI Kaupasta! Kauppa palvelee Muistin aukioloaikoina sekä verkossa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Viimeistään aanantaina 6.11.2023 tilatut tuotteet ehtivät vielä isänpäiväksi perille.
ESITYS PERUUNTUNU SAIRAUSTAPAUKSEN TAKIA! Lauantaina 18.11. klo 14.00 Muistin auditoriossa vietetään Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaalia. Maarianvaaran teatteri tuo Mikkeliin esityksensä, joka juhlistaa, pohtii ja karnevalisoi tänä vuonna 700 vuotta täyttänyttä Suomen ensimmäiset rajat piirtänyttä rauhansopimusta ja sen todellisia ja kuvitteellisia seurauksia. Pähkinäsaaren arvoitusta lavalla ratkovat näyttämötaiteilijat Timoi Munne ja Henry Räsänen sekä muusikko Janne Vänskä. Esityksen on ohjannut Juhani Joensuu. Maarianvaaran teatteri on Kaavilla, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla tukikohtaansa pitävä kiertävä ammattiteatteri. Esitys kiertää syksyn ajan paikkakunnilla, jotka sivuavat Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Liput 22 / 20 €.
Torstaina 23.11. klo 17.00 Muistin auditoriossa jatkuu suosittu Muistin kirjailijavieraat -sarja. Tällä kertaa vuorossa on historiantutkija, dosentti Ville Jalovaara uusimman teoksensa Helsinki 1944 -taistelu pääkaupungista kanssa. Teos avaa kiinnostavasti helmikuussa 1944 tapahtuneita Helsingin suurpommituksia. Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Jalovaara yhdistää kirjassaan Helsingin paikallishistoriaa ja helsinkiläisten kokemuksia valtakunnan- ja maailmanpolitiikkaan. Hän myös purkaa joitakin aiempia pommituksiin liittyneitä myyttejä. Liput 5 €.
Lauantaina 25.11. klo 13.00-14-00 Muistin auditoriossa on Mikkelin Reservinupseerien järjestämä esitelmätilaisuus. Palomies Matti Kaarna Etelä-Savon pelastuslaitokselta luennoi 72 tunnin varautumisesta. Vapaa pääsy.
Joulukuun puolella 6.12. vietetään Muistin itsenäisyyspäivää koko perheen ohjelmalla. Luvassa on mm. Pikku Kakkosesta tutun Pikkulin laululeikki-show teemalla Itsenäisyysiloittelu, työpajoja ja opastettuja näyttelykierroksia. Katso tarkemmat tiedot täältä.
Museoiden yö Muistissa ja Rauhassa
Perinteinen Museoiden yö järjestetään Mikkelissä tänä vuonna perjantaina 27.10. klo 17.00-24.00. Muistin ja Rauhan ohjelma illan osalta on seuraava:
Muistissa
klo 17-24 Muistin erikoisvalaistus
klo 17-18 auditoriossa Muistin kirjailijavieraat – Kari Kallonen & Rauno Juhola: Operaatio Turkoosin taistelija. Kuinka yksilö ja yhteiskunta toipuvat sisällissodasta? Historijoitsija Kari Kallonen haastattelee yritysjohtaja Rauno Juholaa, joka nuorena muukalaislegioonalaisena koki Ruandan kansanmurhan.
klo 17-21 Muistin aulassa hyvinvointionnenpyörä sekä askartelutyöpaja
klo 18-24 auditoriossa ELKAn Mikkeli-filmejä. Elinkeinoelämän keskusarkiston aarteita menneestä Mikkelistä.
Klo 20.45 Muistin lipalla räjähtävää räppiä ja hyvää energiaa! Räppärit Mehu ja Saldo sekä Chokko ja Aleksi
Kahvila-ravintola Rauhassa
klo 17-20 Lämpöä ja Rauhan terveisiä Ukrainaan -työpajassa neulotaan villasukkia Ukrainaan. Langat tarjoaa Pirtin kehräämö, välineet Taito Itä-Suomi ja ohjauksen Savon Kässämartat. Voit myös tulla oman keskeneräisen neuleesi kanssa paikalle tai tuoda valmiita villasukkia. Mikäli käsityöt eivät ole sinun juttusi, voit kirjoittaa tai piirtää postikorttitervehdyksen toimitettavaksi sukkalähetylsen mukana.
klo 20 & 22 Synnyin valoon. Lauluja ja ajatelmia elämästä. Päivi Haapalehto
Klo 19.30 & 22.30 Villasukkarokkia ja rauhan lauluja, Hiljaistenmiestenlaakso-duo
klo 17-24 tarjolla kahvilapalvelut ja iltapalabuffa (A-oikeudet)
Kaikkiin ohjelmiin vapaa pääsy! Pääsyliput Muistin ja Päämajamuseon näyttelyyn 10 euroa.
Museokauppa palvelee koko illan. Tarjouksessa valikoidut palapelit ja julisteet -40 %.
TET-jakso Muistissa innosti historia-alalle
Olen viikon ajan päässyt tutustumaan Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintaan ja ihmisiin. Olen tutustunut keskuksen työtehtäviin kuten näyttelyn avaamiseen, myytävien tuotteiden hyllyttämiseen, koululaisryhmän ohjaamiseen ja työskentelemiseen keskuksen ravintolan puolella. Olen tehnyt näiden viiden päivän aikana kaikenlaista asiantuntijatehtävistä suurtalousastianpesukoneen tyhjentämiseen.
Pääsin pedagogina työskentelevän Mikko Siitosen ohjaamana tutustumaan asiantuntijatyöhön ja tuomaan nuoren näkökulmaa asioihin. Olen muun muassa ollut mukana valitsemassa kuvitustyyliä uuteen Suomen Sotavuodet -verkkosivustoon ja tuomassa nuoren näkökulmaa Muistin kouluille suunnattuihin tehtäväpaketteihin. Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni tällä viikolla oli etsiä tietoa jatkosodan aikana tapahtuneista tapahtumista keskuksen some-päivityksiä varten. Olen tutkinut eri lähteistä, mitä jatkosodassa tapahtui eri päivämäärinä joulu-, tammi- ja helmikuiden 1943-1944 aikana. Tämä tehtävä annettiin minulle viikon alussa ja työstin sitä oman aikatauluni mukaan muiden töiden lomassa.
Asiantuntija- ja tutkijatehtävien lisäksi olen saanut työskennellä Muistin myymälä sekä kahvila ravintola Rauhan puolella. Olen päässyt pakkaamaan sekä postittamaan kaupan tilauksia sekä järjestämään varastoa. Keittiön puolella työskentelin keittiöapulaisena eli täytin nonstoppina astianpesukonetta ja pyyhin pöytiä, mikä antoi minulle arvokasta kokemusta museokahvilan puolelta. Parasta tässä oli kuitenkin se, että pääsin tutustumaan niin monenlaisiin työtehtäviin. Mitä Muistin henkilökuntaan tulee, on ilmapiiri tuttavallisen lämmin ja toivottavasti pääsen vielä työskentelemään tällä esimerkiksi kesätöissä. Kaiken kaikkiaan tämä tutustuminen avasi silmiäni museoalaa kohtaan ja vahvisti entisestään haaveitani ja haluani työllistyä tälle alalle.
Otto Lindstedt, Urheilupuiston koulun 9.lk oppilas ja Muistin tettiläinen viikolla 42/2023
Sota ja rauha – entä Ukraina? – kenraali Gustav Hägglund Muistissa 30.9.2023
SODAN MUODOT
Valloitussota
on perinteinen sodan muoto, jolla mm. rakennettiin imperiumeja. Euroopassa näitä olivat Rooman imperiumi ja sitten mongolien imperiumi, jonka raunioille Venäjä rakensi imperiuminsa. Pietari Suuren aloitteesta tämä imperiumi laajeni 1700-luvulta alkaen länteen kunnes se hajosi Neuvostoliiton lopun mukana. Eurooppalaiset pyrkivät rakentamaan imperiumeja merten taa 1500-luvulta lähtien, Espanja, Portugal, Hollanti, Englanti, Ranska, Belgia, Saksa ja Italia.
Sisällissota
eli kamppailu vallasta rajallisella alueella oli pääasiallisin sodan muoto Euroopassa yli 1500 vuotta Rooman valtakunnan hajottua. Erilaiset kuppikunnat ottivat mittaa toisistaan kuten karoliinit ja habsburgit, katoliset ja protestantit, kenenkään saavuttamatta yliherruutta. Vasta Napoleon pystyi 1800-luvun alussa valtaamaan niin suuren osan Eurooppaa, että siihen olisi voinut perustaa imperiumin, mutta hänet syöstiin vallasta. Ainoat imperiumit luotiin Euroopan ulkopuolelle kun Ranska ja Englanti teollisen vallankumouksen ansiosta pystyivät ylivoimaisin asein valtaamaan suuren määrän merentakaisia maita 1800-luvulla.
Ydinsota
Ydinaseita on käytetty vain kerran, Toisen maailmansodan päätteeksi Japaniin. Amerikkalaiset kenraalit olisivat halunneet käyttää ydinaseita sekä Korean että Vietnamin sodissa, mutta poliittinen johto eväsi niiden käytön. Ydinasekilpa rävähti hetkeksi käyntiin Neuvostoliiton kehitettyä oman aseen; Ranska, Englanti ja Kiina hankkivat myös omansa. Kuuban kriisissä vuonna 1962 ajauduttiin ydinsodan kynnykselle, se herätti suurvallat huomaamaan että sota johtaisi maailman loppuun. Ydinaseita ryhdyttiin rajoittamaan ja sitten vähentämään sopimuksin, joista tärkeimmät Salt ja Start. Solmittiin Ydinsulkusopimus, johon valtaosa maailman maista liittyi, estämään ydinaseiden leviämistä uusiin maihin. Tähän myönteiseen kehitykseen vaikutti Kuuban Kriisin ohella juuri sitä ennen (1961) ilmestynyt ydinsodan merkittävin klassikko Herman Kahnin On Escalation. Siinä Kahn osoitti vakuuttavasti, että ydinsodan rajoittaminen on lähes mahdotonta. Ydinaseisiin tarttuminen johtaa ihmiskunnan tuhoon. Tämän ansiosta mikään paikallinen konflikti ei ole vuoden 1945 jälkeen laajentunut suursodaksi. Siitä meidän on kiittäminen ydinasepelotetta.
Agenttisota
Varsinkin suurvallat pyrkivät lietsomaan vallankumouksia agenttien avulla. Euroopassa tunnetuimpia ovat Venäjän lietsonnat naapurimaissaan Suomi ml. Mutta on USA:kin sitä harrastanut, esim Unkarissa 1956, Tsekkoslovakiassa 1968 ja Ukrainassa 2014. Agenttien välityksellä molemmat suurvallat ovat pyrkineet ohjaamaan kehitystä haluamaansa suuntaan Lähi-idässä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Seurauksena on ollut moninaisia konflikteja ja sotia.
Epäsymmetrinen sota
suurvallan ja pienen maan välillä. Asetelma saattaa syntyä suurvallan raa’asta hyökkäyksestä pienemmän kimppuun kuten Talvisodassa, mutta myös seurauksena suurvallan tuesta korruptoituneelle hallitukselle kuten Vietnamissa 1960-luvulla ja Afganistanissa 1980-luvulla ja 2001-2021. Näissä suurvalta, Venäjä Afganistanissa, USA ensin Vietnamissa ja sitten Afganistanissa, hävisi sodan aseellisesta ja teknologisesta ylivoimastaan huolimatta. Tämä johtui puolustajan korkeammasta motivaatiosta ja tämän tuomasta kestävyydestä. Venäläiset ja amerikkalaiset kyllästyivät sotimiseen ja lähtivät kotiin. Aika on heikomman osapuolen valttikortti epäsymmetrisessä sodassa. Niin se oli Suomen viime sodissakin. Stalin lopetti hyökkäyksen 1940 koska pelkäsi joutuvansa sotaan Englannin ja Ranskan kanssa sodan pitkittyessä ja 1944 koska pelkäsi jäävänsä toiseksi matkalla Berliiniin.
Sodankäynnin välineet
Sotaa käydään edelleen pääasiassa samoin välinein kuin Toista maailmansotaa, modernisoituina tietenkin. Uutuuksia on kaksi: lennokit ja internet. Lennokit kehitti Israel, joka sitten lisensoi ne Yhdysvaltoihin. Kehitystä kuvaa se, että Afganistanin sodan alkaessa USA:lla oli parikymmentä lennokkia, sen loppuessa 8000. Lennokkeja voidaan valmistaa kännykän kokoisista pommikoneen mittoihin, varustaa ja aseistaa mitä moninaisempiin tarkoituksiin, ohjata läheltä tai kymmenien tuhansien kilometrien päästä, ohjelmoida etsimään ja tuhoamaan tietyn kohteen ja tekemään tämän kaiken ilman lentäjää. Viimemainittu ominaisuus on erityisen tärkeä israelilaisille ja amerikkalaisille, jotka pelkäävät alas ammutun lentokoneen miehistön jäävän vaikeasti vapautettavaksi panttivangiksi. Ihastuin israelilaisten lennokkeihin Libanonissa 1980-luvulla. Suomeen palattuani yritin kovasti innostaa Puolustusvoimia hankkimaan niitä. Vastakaikua en juuri saanut; minua pidettiin varmaan kaiken maailman leluihin hurahtaneena YK-miehenä. Ehkäpä säälistä tykistö lopulta hankki 6 lennokkia tulenjohtotehtäviin. Internet puolestaan on tavattomasti laajentanut hybridisodankäynnin keinovalikoimaa. Kyberhyökkäykset johtamis- ja asejärjestelmiä vastaan ovat arkipäivää. Somen avulla voidaan ihmisiä ja järjestöjä maalittaa ja vaikuttaa vaaleihin demokratioissa.
TIET RAUHAAN
Kukistamalla vastustaja
Tuolloin voittaja yleensä sanelee ehdot. Voitonhuumassa ne helposti laaditaan liian nöyryyttäviksi hävinneelle, jolloin ne muodostavat uuden sodan siemenen. Näin tapahtui Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versaillesin rauhassa.Toisen maailmansodan jälkeen oli otettu opiksi eikä hävinneitä enää samassa määrin nöyryytetty. Näiden ruodussa pysyminen varmistettiin niiden lakeja muuttamalla ja muuntamalla miehitysjoukot liittolaisiksi niin Japanissa kuin Saksassa.
Neuvottelemalla
Tämä onnistuu helpoimmin pitkän sodan jälkeen kun osapuolet kyllästyvät sotimaan. Klassinen esimerkki tästä on kolmenkymmenen vuoden sodan jälkeen solmittu Westfalenin rauha 1648. Siinä osapuolet sopivat, että jokainen maa hoitaa suvereenisesti oman alueensa muiden siihen puuttumatta. Rauhanhäiritsijät suitsitaan yhdessä. Tätä mallia ystäväni Henry Kissinger suosittelee kirjassaan World Order noudatettavaksi nykymaailmassa. Westfalenin sopimus toikin Eurooppaan kymmenien vuosien rauhantilan. Napoleonin sotien jälkeisessä Wienin kongressissa vuonna 1814 päädyttiin samankaltaiseen tulokseen kuin Westfalenissa ja taas oli tuloksena kymmenien vuosien rauhantila maanosassamme.
Jäädyttämällä konflikti
Klassisena esimerkkinä esitetään Korean sodan jälkeen solmittu rauha. Sota oli keskeytynyt tulitaukoon. Ajan mittaan osapuolet väsyivät tähän ja kypsyivät rauhaan. Tämä malli sopii parhaiten suhteellisen rajallisiin konflikteihin kuten Israelin ja sen naapurimaiden välisiin yhteenottoihin. Siellähän rauha solmittiin sekä vuosien 1967 että 1973 sodissa aselevon jälkeen ja diplomaattisuhteitakin palautettiin ajan myötä. Aselepo ei kuitenkaan automaattisesti johda rauhaan. Esimerkiksi Armenian ja Azerbaidzan välillä on solmittu lukuisia aselepoja, mutta sota on pian taas leimahtanut käyntiin. Jäätynyttä konfliktia voidaan myös käyttää hyväksi valmistautumiseen sodan jatkamiseen. Tästä on läheisin esimerkki Ukrainan sota 2014 ja Minskin sopimus, jota Venäjä käytti juuri tuohon tarkoitukseen.
UKRAINAN SOTA
Vuonna 2014 sota oli vielä monimuotoinen. Krimillä ja muuallakin Ukrainan itäosissa oli kapinahenkeä maan uuden hallituksen leikattua venäjänkielisen väestön etuja. Venäjän agentit, vihreät miehet, yllyttivät väestöä aseelliseen vastarintaan. Venäjän asevoimat vyöryivät maahan ”pelastamaan” sorrettuja veljiään. Monin paikoin heidät otettiin vastaan vapauttajina.
Vuonna 2022 tilanne oli aivan toinen. Ukraina oli kuluneina 8 vuotena yhdistynyt kansallisvaltioksi, jossa isänmaallinen henki läpäisi kaikki kansankerrokset, venäjänkieliset mukaan lukien. Venäjän hyökkäys helmikuussa oli selväpiirteinen valloitusoperaatio ilman mitään lieventäviä verukkeita.
Ratkaisuksi sotaan on esitetty Korean mallia. Neuvoteltaisiin aselepo jonka aikana sitten osapuolet suostuteltaisiin rauhaan. Venäjä saisi pitää laittomasti liittämänsä alueet ja Ukraina saisi lännen turvatakuut EU- ja Natojäsenyyden kautta. Kumpainenkaan osapuoli ei menettäisi kasvojaan. Eikö olekkin mallikas ratkaisu aina vain jatkuvaan sotaan? EI ole mielestäni ollenkaan. Siinä on ainakin kolme heikkoutta. Ensinnäkin on kohtuutonta vaatia, että ukrainalaiset hyväksyisivät kaiken verenvuodatuksen, pommitusten ja hävityksen jälkeen että niihin syypää pääsisi kuin koira veräjästä. Toiseksi ratkaisu toisi sulan Putinin hattuun ja antaisi kimmokkeen jatkaa samalla linjalla muuallakin tilaisuuden ilmaantuessa. Kolmanneksi se vaurioittaisi vakavasti kansainvälistä sopimusjärjestelmää kun kaikki säännöt rikkonut sotarikollinen pääsi tuosta vaan jatkamaan toimiaan.
Venäjän päämääränä on nyt kovertaa Ukrainan tuki pitkittämällä sotaa. Mitä pitemmälle sota jatkuu sitä houkuttelevammaksi Korean mallin mukainen ratkaisu tulee Ukrainan tukijoidenkin mielessä. Afrikan maiden ja BRICS-maiden mielestä kyseessä on eurooppalaisten selkkaus, joka näiden kuuluu ratkaista sotkematta muuta maailmaa mukaan. Yhdysvalloissa kauhistellaan Eurooppaan Ukrainan tueksi suunnattuja dollareita. Kummahan se onkin ettei 500 miljoonaa eurooppalaista saa 140 miljoonaa venäläistä ruotuun. Rahaakin EU[1]mailla on 8 kertaa enemmän kuin Venäjällä ja tälläkin hetkellä enemmän miehiä aseissa kuin Venäjällä. EU:n on korkea aika ryhdistäytyä ja ottaa vastuu alueestaan ympäristöineen. Ilman omaa sotilaallista voimaa sitä ei pidetä varteenotettavana tekijänä kansainvälisessä politiikassa. Yhdysvaltain läsnäolon varaan ei turvallisuutta ole järkevää pitkän päälle rakentaa nyt kun sen päävihollinen on Kiina eikä Venäjä. Samalle alueelle ei kannata rakentaa kahta samojen maiden sotilasorganisaatiota; ainut järkevä ratkaisu on Naton eurooppalaisten rakenteiden siirtäminen EU:lle, kahden pilarin, EU:n ja USA:n Naton luominen, kuten olen jo kaksikymmentä vuotta suositellut.
EU:ssa olisi aivan välttämätöntä siirtyä turvallisuuspolitiikassa enemmistöpäätöksiin. Muuten Unioni ei kykene reagoimaan eteen tuleviin haasteisiin niiden vaatimalla nopeudella. Naton rakenteilla ja jäsenmaiden joukoilla varustettu päätöksenkykyinen Euroopan Unioni kykenisi myös turvaamaan Ukrainan itsenäisyyden. Ainut mitä USA:lta tarvitaan on ydinasesateenvarjo.
Muisti uuden edessä vilkkaan kesän jälkeen
Muistin kolmas kesä oli matkailusesongin näkökulmasta ensimmäinen ”normaali kesä”. Koronapandemia ei enää vaikuttanut ihmisten liikkuvuuteen ja elokuussa myös ulkomaiset matkailijat olivat jälleen liikkeellä. Vaikka taloudellinen tilanne maassa on kiristynyt ja Ukrainan sota edelleen käynnissä, kasvoi Muistin kävijämäärä – 25 000 kertaa kiitoksia vieraillemme!
Muistin kesään ja alkusyksyyn kuului myös kaksi kiinnostavaa seminaaria – elokuussa pohdimme Uskontoa sodan aseena ja rauhan välineenä. Yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran, Paavali Juusten -säätiön ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa järjestetyn seminaarin esitykset ovat kuunneltavissa Muistin Youtube-kanavalta. Syyskuun viimeisenä lauantaina 30.9. puolestaan paneudutaan Diktatuurin jälkiin Mikkelin V sotakirjallisuustapahtumassa.
Toimimme laajalti verkottuneina. Tärkeitä ovat ammatilliset verkostot, joissa näemme alan kokonaisuutena ja pääsemme myös vaikuttamaan. Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen toimii Suomen Museoliiton ja Museokortista vastaavan FMA Creations Oy:n hallituksissa ja sisältöjohtaja Pia Puntanen Suomen Tiedekeskukset ry:n hallituksessa. Viimeiseksi mainittu on vuonna 2020 perustettu yhdistys, ja sen jäseniä ovat 15 maamme tiedekeskusta ja -museota. Toiminnallaan tiedekeskukset kartuttavat kansallista tiedepääomaa ja vahvistavat tiedeosaamista, tiedelukutaitoa ja tiedeosallisuutta. Kriittinen ajattelu, tutkiva elämänasenne ja tutkitun tiedon merkitys yksilön ja yhteisön arjen valinnoissa ja poliittisessa päätöksenteossa ovat kaikki pääomaa, jonka avulla maailma tulee paremmaksi!
Syksyn tullen katseemme kääntyvät paitsi alkaneen syksyn tapahtumiin ja toimintaan, myös jo vuoteen 2025, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Suomen osalta sotatoimet päättyivät 27.4.1945. Sodan päättymisen päivästä ja rauhan alkamisen päivästä tuli myöhemmin kansallinen veteraanipäivä, muistamisen päivä. Se on myös Sodan ja rauhan keskus Muistin syntymäpäivä, ja tuolloin avaamme uudistetun näyttelymme.
Pia Puntanen, sisältöjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Museokortin edut Muistista!
Sodan ja rauhan keskus Muisti & Päämajamuseo on yksi Suomen lukuisista museokorttikohteista. Museokortin syyskampanja käynnistyy syyskuun loppupuolella. Kampanja-aikana 25.9.−8.10.2023 saat kaikki korttien voimassaolon jatkot hintaan 65 € (norm. 69,50 € / 76 €). Tarjous koskee sekä voimassa olevien että vanhentuneiden Museokorttien voimassaolon jatkamista. Tule siis uusimaan korttisi Muistin asiakaspalveluun!
Samalla kannattaa hyödyntää muutkin Museokortti-tarjouksemme: Kahvila-ravintola Rauhan lounaan nautit 10 eurolla Museokortilla maksetun näyttelyvierailun yhteydessä (norm. 12,30 €). Lisäksi syyskuussa Museokortilla saat MUISTI Kaupasta lasinaluset – 10 % alennuksella. Muistin lasinaluset ovat ympäristöystävällistä kotimaista koivuviilua. Kuvat ovat SA-kuvia ja valikoimassa on lasinalusia kolmella kuva-aiheella. Ajankohtaisia Muistin museokorttitarjouksia kannattaa seurata Museokortin sivuilla.
Museokortin ja pääsylippujen ostamisessa kannattaa hyödyntää mahdollinen työnantajan kulttuurietu. Meillä käyvät ePassi ja Edenred ja nyt uutena myös Smartumin mobiili ja kulttuurisetelit.
Muistissa työstetään verkko-oppimateriaalia Suomen 1939−1945 sodista
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on käynnistynyt projekti, jossa tuotetaan Suomen 1939−1945 sotia käsittelevä laaja verkko-oppimateriaalikokonaisuus. Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittaman projektin tulokset julkaistaan vapaaseen käyttöön toukokuussa 2024.
Oppimateriaali on suunnattu ensisijaisesti yläkouluille ja toiselle asteelle. ”Suomen sotia 1939–1945 käsitteleviä, viimeisimpään tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin perustuvia oppikirjoja tai oppimateriaaleja ei ole tällä hetkellä tarjolla yläkoulujen tai lukioiden käyttöön”, avaa materiaalin tarvetta Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Oppikirjakustantajien julkaisemat historian oppikirjat käsittelevät aihetta varsin pintapuolisesti ja sisältöihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia on tarjolla vain vähän. Historian opettajat koostavat opetusmateriaaleja monesta eri lähteestä, joista etenkin monet internetlähteet ovat epäluotettavia.”
Projektissa syntyvä kokonaisuus käsittelee Suomen sotien 1939–1945 syitä, tapahtumia ja seurauksia sekä ajan kuvaa. Keskeisen osan muodostavat tapahtumahistorian lisäksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, poliittista historiaa sekä taloushistoriaa koskevat näkökulmat, kysymykset ja tehtävät. Lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset.
”Verkko-oppimateriaali tulee olemaan vahvasti visuaalinen ja rakenteeltaan oppimista tukeva”, kertoo projektin vastuuhenkilö, pedagogi Mikko Siitonen ja tarkentaa: ”Hyödynnämme porrasmallia, jossa ensimmäisellä askeleella tietoa on tarjolla rajatusti selkeästi esitettynä. Seuraavilla askelmilla käyttäjä voi syventyä aiheeseen. Rakenteessa huomioidaan sisällön käytettävyys opetuskäytössä: opettajan on mahdollista poimia ja korvamerkitä haluamiaan sisältöjä omaan opetukseensa käytettävissä olevien tuntimäärien puitteissa.”
Verkko-oppimateriaalin valmistumista odotellessa voi hyödyntää Muistin verkkosivuilla jo nyt olevia oppimateriaaleja. Muistin koululaisvierailupaketteja ja niihin liittyviä tehtäviä ollaan myös parhaillaan päivittämässä. Tiedustelut ja varaukset koululaisvierailuille voi tehdä täällä.
Sodan ja rauhan keskus Muisti liittyi Euroopan neuvoston Liberation Route Europe -kulttuurireittiin
Sodan ja rauhan keskus Muisti on liittynyt osaksi Liberation Route Europe -kulttuurireittiä. Reitti on yksi Euroopan neuvoston 48 sertifioidusta kulttuurireitistä ja sen teemana on toisen maailmansodan ja sen päättymisen muistaminen. Muisti on reitin ensimmäinen suomalainen jäsen, ja kartoittaa nyt reitin laajentamisen mahdollisuuksia Suomessa Museoviraston rahoituksella.
Liberation Route Europe on vuonna 2013 Alankomaissa alkunsa saanut kulttuurireitti, joka yhdistää toisen maailmansodan tärkeitä paikkoja kymmenessä eri Euroopan maassa. Liberation Route Europe lähestyy toista maailmansotaa useasta näkökulmasta esittäen sodan moninaisia jälkiä ja kokemuksia jäsenmaissaan.
Muisti hyväksyttiin osaksi reittiä toukokuussa 2023. Museoviraston myöntämällä 30 000 euron avustuksella Muistissa selvitellään nyt mahdollisuuksia reitin laajentamista Suomen eri sotahistoriallisiin kohteisiin, sekä luodaan yhteyksiä verkoston muihin eurooppalaisiin jäseniin.
”Toinen maailmansota on edelleen tärkeä eurooppalaisia identiteettejä muokannut tapahtumasarja. Sodan kokemukset ovat yhteisiä, vaikka jokaisella valtiolla on oma historiansa”, sanoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Jo Muistin perustamissuunnitelmassa oli mukana kansainvälistyminen, johon liittyminen Euroopan kulttuuriperintöreittiin antaa mitä sopivimman alun”, hän jatkaa. ”Suomella on annettavaa eurooppalaiseen kulttuuriperintöön myös tästä näkökulmasta. Toivommekin, että mahdollisimman moni toista maailmansotaa esittelevä kohde kiinnostuu reitistä”, sanoo Puntanen.
Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnan tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kehittää kestävää kulttuurimatkailua. Liberation Route Europe -reitin lisäksi Suomeen ulottuu neljä muuta EN:n reittiä: Alvar Aalto -reitti, Prehistoric Rock Art Trails -reitti, St. Olav Ways -reitti ja European Route of Industrial Heritage -reitti.
