Kategoria: Uutiset
Mikkelin V sotakirjallisuustapahtumassa keskustellaan aiheesta diktatuurin jäljet – kirjoittajat, kokijat ja valta
Jo viidettä kertaa järjestettävä Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma keskittyy tänä vuonna diktatuurin vaikutuksiin. Millaisia olivat inkerinsuomalaisten kokemukset ja kohtalot Neuvostovallan aikana? Kuinka Sofi Oksasen kirjoissa käsitellään traumoja? Millaisia olivat neuvostokirjailijoiden kokemukset vallanpitäjien armoilla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan 30.9.2023 Muistin auditoriossa pidettävässä tapahtumassa Diktatuurin jäljet – kirjoittajat, kokijat ja valta.
Tapahtumassa puhuvat folkloristi FT Ulla Savolainen, kirjallisuudentutkija FT Riitta Jytilä, toimittaja Santeri Pakkanen sekä kirjailija-toimittaja Ville Ropponen. Puheenjohtajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja FM Pia Puntanen.
Ohjelma:
10.00−11.15 Ovet auki, ilmoittautuminen/lipunmyynti, kirjakauppa auki
11.15−11.30 SOTAKIRJALLISUUSTAPHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.30−12.15 SODAN JA KARKOTUKSEN LAPSET: MUISTITIEDON MENNEISYYS JA NYKYISYYS
FT, dosentti Ulla Savolainen, Helsingin yliopisto
12.15−13.00 DIKTATUURIN JYRÄ JA HILJAISET TOISINAJATTELIJAÄIDIT: INKERILÄISÄIDIT KASVATTAJINA NEUVOSTOVALLAN AIKANA
Toimittaja, kirjailija Santeri Pakkanen
13.00−13.50 Lounastauko, kahvila-ravintola Rauha (ei sisälly lipun hintaan)
13.50−14.35 SOFI OKSANEN, GULAG JA KIRJALLISUUDEN MUISTITYÖ
FT, dosentti Riitta Jytilä, Turun yliopisto
14.35−15.20 NEUVOSTOKIRJAILIJAT DIKTATUURIN ANSOISSA JA PAULOISSA
FM, kirjailija, toimittaja Ville Ropponen
15.20−15.30 SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Muisti pidättää oikeuden muutoksiin.
ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ: https://forms.office.com/e/MNckyvVxPq
Voit samalla halutessasi ostaa ennakkolipun.
Tapahtuman pääsymaksu on 20 euroa. Lipun voi ostaa ennakkoon ilmoittautumislinkistä tai paikan päällä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin museoiden, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin kesäyliopiston kanssa.
Puhujina kokeneita ja kiinnostavia tutkijoita ja kirjailijoita
Ulla Savolainen ja Santeri Pakkanen keskittyvät puheenvuoroissaan inkerinsuomalaisten kohtaloihin ja kokemuksiin. Ulla Savolaisen yhdessä Maiju Kortteen kanssa julkaisema teos Sodan ja karkotuksen lapset kertoo koskettavasti yhdeksän inkerinsuomalaisen elämäntarinan pelkoineen ja menetyksineen, mutta myös toivon- ja onnenhetkineen. Santeri Pakkanen on puolestaan itse inkerinsuomalainen, joka paluumuutti Suomeen vuonna 1990. Hänen yhdessä tyttärensä, toimittaja Lea Pakkasen kanssa kirjoittamansa tietokirja Se tapahtui meille – Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen valittiin vuonna 2020 vuoden historiateokseksi.
Riitta Jytilä on kotimaisen kirjallisuuden tutkija ja nykykirjallisuuden asiantuntija Turun yliopistossa. Jytilän uusin tutkimus Traumaattinen muisti nykyproosassa tarkastelee kotimaisten naiskirjailijoiden, mm. Sofi Oksasen, romaaneja ja niiden traumakuvauksia. Kirjailija-aiheen parissa jatkaa toimittaja-kirjailija Ville Ropponen, jonka uusin tietokirja, yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoitettu Sorretut sanat − Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä, kertoo neuvostokirjailijoista vallanpitäjien armoilla vuosina 1917−1991. Kirjailijoiden kohtalot heijastavat autoritäärisen yhteiskunnan sattumanvaraisuutta: juhlittu kirjailija saattoi yhdessä yössä päätyä vankileirien saaristoon.
HUOM!
Jatka teeman parissa samana iltana Mikkelin teatterissa! 30.9.2023 klo 18.00 saa Mikkelin teatterissa Suomen ensi-iltansa Charlie Chaplinin klassikkoteos Diktaattori. Lue lisää ja osta liput täältä! https://www.mikkelinteatteri.fi/diktaattori/
Päämajasymposiumissa Mikkelissä keskustellaan turvallisuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä
Yhteiskunnallisen keskustelun tapahtuma Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 4.8.2023.
Symposium järjestetään nyt jo 14. kertaa.
Tapahtuma kokoaa jälleen päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista. Tänä vuonna pääteemoina ovat Suomen turvallisuus ja puolustus sekä henkinen kriisinkestävyys. Luvassa on paneelikeskustelut aiheista sekä perinteinen Mannerheim-luento.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa.
Turvallisuuden eri näkökulmat esille keskusteluissa
Symposiumissa keskustelujen polttopisteessä ovat turvallisuuden ja puolustuksen lisäksi henkinen kriisinkestävyys ja kulttuuristen juurien merkitys kriisissä.
– Viime vuodet ovat osoittaneet, että turvallisuuteen liittyy paitsi sotilaallinen ja maanpuolustuksellinen ulottuvuus, myös monia muita puolia. Yksi tärkeä seikka kriisien ja sotien pitkittyessä on henkinen resilienssi ja oman kulttuurin merkityksen tunnistaminen. Kansakunnalla on oltava kulttuuri, jota puolustaa ja josta se saa voimaa, sanoo valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat kansanedustaja Jussi Halla-aho, Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen, Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, kenraaliluutnantti (res) Arto Räty, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, tutkija ja kirjailija Ville Kivimäki, Savonlinnan Oopperajuhlientaiteellinen johtaja Ville Matvejeff sekä Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Mannerheim-luennon pitää kansanedustaja Antti Häkkänen.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelma täällä.
Muistin kesä tarjoaa tapahtumia lapsille ja aikuisille
Muistissa tapahtuu myös kesällä. Tarjolla on niin tiedettä, taidetta kuin koko perheen puuhaa.
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää juhlistetaan 3.-4.6. mm. lisätyn todellisuuden ja dokumenttielokuvaesityksen keinoin. Katso koko ohjelma täältä.
Tiistaina 27.6. Muistin valtaavat lapset, kun lastenkulttuuritapahtuma Hulivilikarnevaalin työpaja ”Rakenna legoista rauha” järjestetään auditoriossamme. Työpajassa on tarjolla Pii Poo:n laaja valikoima erilaisia legoja ja vain mielikuvitus on rakentamisen rajana. Halutessasi voit osallistua rakennuksellasi kilpailuun, jonka teemana on rauha. Parhaat palkitaan! Työpaja on Muistin auditoriossa klo 11.00−16.00 ja siihen on vapaa pääsy. Ikäsuositus yli 3-v.
Tiistaina 18.7. klo 17.00−18.00 Muistin auditoriossa tarjolla on tunnelmallista musiikkia. Mikkelin Musiikkijuhlien On the Move -konsertissa Lauri Ronimus, laulu ja trumpetti sekä Juho Valjakka, piano soittavat kultaisia suomalaisia sävelmiä. Koskettavat kappaleet menneiltä vuosikymmeniltä heräävät eloon muusikoiden taitavina omina tulkintoina. Konserttiin on vapaa pääsy!
Perjantaina 4.8. järjestettävässä Päämajasymposiumissa keskustellaan turvallisuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Tapahtuma kokoaa Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista. Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa. Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelma täällä.
Perjantaina 18.8. Muistin auditoriossa järjestetään seminaari Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä − uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa. Seminaarissa pohditaan mm. uskonnon roolia sekä papiston käyttämää sotaretoriikkaa Suomen 1900-luvun sodissa. Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen. Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta. Seminaariin on vapaa pääsy. Lue ohjelma ja ilmoittaudu täällä.
Syksyllä järjestetään Mikkelin V Sotakirjallisuustapahtuma teemalla Diktatuurin jäljet – kirjoittajat, kokijat ja valta. Lauantaina 30.9.2023 Muistin auditoriossa pohditaan viimeaikaisen tutkimus- ja kaunokirjallisuuden kautta ihmisten kokemuksia sekä kirjailijoiden ja kirjallisuuden asemaa autoritaarisessa ja totalitaarisessa yhteiskunnassa. Puhujina ovat folkloristi FT Ulla Savolainen, kirjallisuudentutkija FT Riitta Jytilä, inkerinsuomalainen toimittaja Santeri Pakkanen sekä kirjailija Ville Ropponen. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoittelua Muistin sosiaalisessa mediassa! Seminaarin lipun hinta on 20 euroa.
Muistissa ja Päämajamuseossa tapahtuu puolustusvoimain lippujuhlan päivänä
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo juhlistavat puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää 3.−4.6. Tapahtuman aikana voi mm. tavata virtuaalisen Mannerheimin työhuoneessaan sekä vierailla Mannerheimin salonkivaunussa niin oikeasti kuin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla aukeaa Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki.
Lauantaina ja sunnuntaina 3. ja 4.6. ARMikkeli-hanke esittelee klo 11.00−15.00 Muistin pihalla virtuaalista Mannerheimin salonkivaunua veloituksetta. Samaan aikaan on tavattavissa myös lisätyn todellisuuden keinoin luotu marsalkka Mannerheim työhuoneessaan Päämajamuseossa normaalin pääsylipun hinnalla.
Sunnuntaina 4.6. Mannerheimin huonetta koristavat perinteiset syntymäpäiväruusut. Virtuaalivaihtoehdon lisäksi myös oikea salonkivaunu on avoinna yleisölle Mikkelin asemalla klo 10.00−17.00. Vaunuun on vapaa pääsy. Vapaa pääsy on myös klo 15.00 Muistin auditoriossa alkavaan dokumenttielokuvanäytökseen. Viestikeskus Lokin toiminnasta kertova filmi palkittiin keväällä Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuissa.
4.6. käynnistyy Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki. Kesän aikana näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 31.8.2023 saakka.
Palkittua Päämajan viestikeskus Lokki -dokumenttifilmiä esitetään Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa veloituksetta
Päämajan viestikeskus Lokista kertova dokumenttifilmi sai huhtikuussa toisen palkinnon Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailujen dokumenttisarjassa. Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa mahdollisuuden nähdä filmin veloituksetta Muistin auditoriossa neljänä eri ajankohtana kevään aikana.
Dokumentti kertoo viestikeskuksen rakentamisesta, yhteyksistä, tekniikasta ja tekijöistä, ja se sisältää mm. autenttista TK-filmimateriaalia Lokin toiminnasta vuodelta 1943. Filmi kertoo myös Lokin uudelleen rakentamisesta sotien jälkeen. Toisen maailmansodan aikaisia sodanjohdon viestikeskuksia on tehty matkailukohteeksi vain kaksi koko maailmassa, toinen on Englannissa ja toinen Mikkelissä. Mikkelin keskus on tällä hetkellä suljettuna toistaiseksi kalliokaton rapautumisen vuoksi.
Filmin käsikirjoituksen on laatinut Kaakkois-Suomen Viestikillan kunniapuheenjohtaja, insinöörimajuri (evp.) Tapio Teittinen. Kuvaus, äänitys ja editointi ovat Hamid al-Sammarraeen käsialaa, ja filmin kertojaäänenä toimii Mikkelin Teatterin näyttelijä Aapo Oranen. Filmin ovat tuottaneet Pellervo Pekkola ja Kaakkois-Suomen Viestikilta.
Esitykset ovat Muistin auditoriossa to 25.5., la 27.5., to 1.6. ja su 4.6. Kaikki esitykset alkavat klo 15.00 ja niihin on vapaa pääsy. Filmi kestää 38 minuuttia.
Filmin lyhyt versio on nähtävillä Muistin aukioloaikoina osana näyttelykiertoa Päämajamuseon puolella pääsylipun lunastaneille.
”Tässä näyttelyssä on kyse empatiasta” − kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuuhun 2023
Kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” avautui Sodan ja rauhan keskus Muistissa Ukrainan sodan syttymisen vuosipäivänä 24.2.2023. Näyttelyllä Muisti halusi osoittaa tukensa ukrainalaisille. Näyttely jatkuu ennakkotiedoista poiketen kesän yli – ehkä jopa Ukrainan sodan päättymiseen saakka.
Tähän mennessä näyttelyn on ehtinyt Muistissa nähdä noin 2700 kävijää. Hyvän palautteen ja ajankohtaisuutensa vuoksi näyttelyä päätettiin jatkaa. Näyttelyn jatkoa puoltaa myös se, että se keskustelee erinomaisesti Muistin perusnäyttelyn kanssa.
”Sodan ja rauhan keskus Muistin konteksti ja tunnelma sopivat erittäin hyvin näyttelylle”, sanoo Alexander Reichstein ja jatkaa: ”Museon pysyvä näyttely ja oma installaationi käsittelevät eri keinoin niitä traumoja, joita sota aiheuttaa ihmisille. Taide on vain yksi keino muiden joukossa, enkä usko, että se voi ’pelastaa maailman’ tai pysäyttää sotaa. Mutta se voi tehdä vaikutuksen katsojaan.”
Näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuun 2023 alkuun, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen. Muisti on käynyt keskusteluja Reichsteinin kanssa myös näyttelyn jatkamisesta niin kauan, kunnes Ukrainassa on rauha.
”Olisi hieman riskialtista sitoa näyttelyni kesto sodan loppumiseen. Tällä hetkellä en näe minkäänlaista mahdollisuutta sille, että sota voisi loppua nopeasti, vaikka sitä kovasti toivoisinkin”, pohtii taiteilija.
Reichsteinin koskettavat veistokset ovat syntyneet Ukrainan sodan uutiskuvien vaikutuksesta. Ukrainalaisia juuria omaava venäjänjuutalainen kuvataiteilija käsittelee teostensa kautta sodan aiheuttamia tunteita.
”Teosten työstäminen on antanut minulle mahdollisuuden purkaa omia tunteitani ja ajatuksiani sodasta. Käytännön tasolla valitsemani tekniikka on niin hankala, että se työllistää tekijän täysin ja muuttaa sodan aiheuttaman raivon, kivun ja vihan teoksiksi. Sirpaleista kootut ihmishahmot ja rakennukset ovat toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut.”
Alexander Reichstein jatkanut sirpaleista koostuvien teosten työstämistä edelleen. Sirpaleita hän on kerännyt eri puolilta Eurooppaa, mutta joukossa on paljon myös suomalaisille tuttujen astiastojen paloja.
”Kun näyttelyvieras Suomessa tunnistaa sirpaleteoksistani itselleen tuttuja astioita, kuten Arabian tuotantoa, samaistuminen ja empatia sodan uhreja kohtaan on paljon vahvempaa. Ja nimenoman empatiasta tässä näyttelyssä onkin kyse”, summaa Reichstein näyttelyn merkityksen.
Alexander Reischstein: Reparing the Irreparable – Empathy with Ukraine, Korjaamatonta korjaamassa – Ukrainaa ajatellen. Sodan ja rauhan keskus Muisti 24.2.2023 – . Nähtävillä Muistin aukioloaikoina.
Muistin hallintoon valittiin uusia jäseniä
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallitukseen sekä Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen valittiin uusia jäseniä. Tukisäätiön hallintoneuvostossa aloittaa uusina jäseninä mm. useita alueen kansanedustajia. Entiset puheenjohtajat jatkavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr.), Antti Häkkänen (kok.), Hanna Kosonen (kesk.), ja Jaana Strandman (ps). Lisäksi uutena jäsenenä on aloittanut Kevan varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. Mikander oli vahvasti mukana jo Muistin perustamisvaiheessa toimiessaan Mikkelin kaupunginjohtajana kymmenisen vuotta sitten. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa entinen eduskunnan puhemies ja pääministeri Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajana Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Ari Lahti ja varapuheenjohtajana kenraalimajuri evp Markku Myllykangas. Uusia jäseniä ovat Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen ja Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa lehdistöneuvos Ilkka Juva. Varapuheenjohtajaksi valittiin Xamkin kehitysjohtaja Kalevi Niemi.
Katso Muistin tukisäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kaikki jäsenet täältä ja osakeyhtiön hallitus täältä.
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen osakeyhtiö. Se huolehtii Sodan ja rauhan keskus Muistin operatiivisesta toiminnasta vastuualueinaan tiedekeskuksen palvelujen tuottaminen, kehittäminen ja markkinointi sekä sodan ja rauhan ilmiöitä ja vaikutuksia kuvaavien näyttelyiden toteuttaminen. Osakeyhtiöstä omistaa 80 % Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr ja 20 % Mikkelin kaupunki.
Tulossa elokuussa: Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä -seminaari
Millainen rooli uskonnolla on ollut Suomen 1900-luvun sodissa? Millaista sotaretoriikkaa papit ovat käyttäneet? Miten kirkon piirissä voidaan edistää oikeudenmukaista rauhaa? Muun muassa näitä mielenkiintoisia kysymyksiä pohditaan perjantaina 18.8.2023 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa järjestettävässä seminaarissa Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä – uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa.
Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen.
Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta.
Seminaarin ohjelma:
10.15-11.15 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa aamukahvit kahvila Rauhassa
11.15-11.30 Tervetuliaissanat, Muistin ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran edustajat, tilaisuuden juontaja Reetta Meriläinen
11.30-12.15 TM, SM, HuK, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto) Reetta Kallanne: Sotaretoriikka toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan
12.15-13.00 TT, kirkkohistorian dosentti (Åbo Akademi) Andre Swanström: Uskonto ja äärinationalismi – suomalaiset valkoisen uskon soturit toisessa maailmansodassa
13.00-14.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen
14.00-14.45 TT, kirkkohistorian professori (Itä-Suomen yliopisto) Ilkka Huhta: Kirkon, valtion, papiston ja uskonnon suhde Suomessa 1900-luvun sodissa
14.45-16.00 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset, luennoitsijat sekä päällikkö, rauha ja sovinto/Suomen Lähetysseura Kristiina Rintakoski sekä kenttäpiispa Pekka Asikainen.
16.00-16.15 Loppusanat, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen
Muisti pidättää oikeuden muutoksiin.
ILMOITTAUDU SEMINAARIIN TÄÄLLÄ
Sodan ja rauhan keskus Muistin kirjailijavierailut jatkuvat: FT Tuomas Tepora, Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata
Gustaf Mannerheim, Suomen marsalkka, ylipäällikkö, vapaaherra ja Venäjän tsaarin armeijan upseeri on yksi Suomen historian tunnetuimpia henkilöitä. Hänestä on moneksi: myyttinen sotasankari, päälahtari, aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies, ylistetty ja parjattu.
Miksi Mannerheimin ympärille on rakentunut valtava henkilökultti? Ketkä sitä ovat rakentaneet ja miksi? Poliittiset henkilökultit on totuttu yhdistämään autoritäärisiin hallintoihin, mutta niitä löytyy myös demokraattisten yhteiskuntien hallinnosta. Voimmeko ymmärtää nykypäivää käsittelemällä Mannerheimin ympärille luotuja mielikuvia ja syitä henkilökultin syntymiselle?
Tuomas Teporan tänä keväänä julkaistu Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata nostaa esille Mannerheim-kuvan yhteiskunnallista merkitystä. Hän liittää kultin historialliseen ja ylirajaiseen yhteyteensä, jossa kultin syntymisellä puolustajilla ja vastustajilla on yhtä tärkeä rooli.
Tuomas Tepora väitteli vuonna 2011 aiheesta Lippu, uhri, kansakunta: ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945. Hän on yliopistotutkija Tampereen yliopiston kokemuksen historian huippututkimusyksikössä (HEX) ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Tepora on tutkinut mm. sodan kulttuurihistoriaa, tunteiden historiaa, nationalismia, kollektiivista muistamista ja kollektiivisia symboleja. Mannerheim-kultin jälkeen hän perehtyy parhaillaan 1990-luvun alun kokemushistoriaan Suomessa ja lähialueilla.
Tilaisuus järjestetään torstaina 20.4.2023 klo 17.00–18.30 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa, Ristimäenkatu 4, Mikkeli. Sisäänpääsy 5 €.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.
Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.
Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.
Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
