Avainsana: sodan ja rauhan keskus muisti
Sota ja rauha – entä Ukraina? – kenraali Gustav Hägglund Muistissa 30.9.2023
SODAN MUODOT
Valloitussota
on perinteinen sodan muoto, jolla mm. rakennettiin imperiumeja. Euroopassa näitä olivat Rooman imperiumi ja sitten mongolien imperiumi, jonka raunioille Venäjä rakensi imperiuminsa. Pietari Suuren aloitteesta tämä imperiumi laajeni 1700-luvulta alkaen länteen kunnes se hajosi Neuvostoliiton lopun mukana. Eurooppalaiset pyrkivät rakentamaan imperiumeja merten taa 1500-luvulta lähtien, Espanja, Portugal, Hollanti, Englanti, Ranska, Belgia, Saksa ja Italia.
Sisällissota
eli kamppailu vallasta rajallisella alueella oli pääasiallisin sodan muoto Euroopassa yli 1500 vuotta Rooman valtakunnan hajottua. Erilaiset kuppikunnat ottivat mittaa toisistaan kuten karoliinit ja habsburgit, katoliset ja protestantit, kenenkään saavuttamatta yliherruutta. Vasta Napoleon pystyi 1800-luvun alussa valtaamaan niin suuren osan Eurooppaa, että siihen olisi voinut perustaa imperiumin, mutta hänet syöstiin vallasta. Ainoat imperiumit luotiin Euroopan ulkopuolelle kun Ranska ja Englanti teollisen vallankumouksen ansiosta pystyivät ylivoimaisin asein valtaamaan suuren määrän merentakaisia maita 1800-luvulla.
Ydinsota
Ydinaseita on käytetty vain kerran, Toisen maailmansodan päätteeksi Japaniin. Amerikkalaiset kenraalit olisivat halunneet käyttää ydinaseita sekä Korean että Vietnamin sodissa, mutta poliittinen johto eväsi niiden käytön. Ydinasekilpa rävähti hetkeksi käyntiin Neuvostoliiton kehitettyä oman aseen; Ranska, Englanti ja Kiina hankkivat myös omansa. Kuuban kriisissä vuonna 1962 ajauduttiin ydinsodan kynnykselle, se herätti suurvallat huomaamaan että sota johtaisi maailman loppuun. Ydinaseita ryhdyttiin rajoittamaan ja sitten vähentämään sopimuksin, joista tärkeimmät Salt ja Start. Solmittiin Ydinsulkusopimus, johon valtaosa maailman maista liittyi, estämään ydinaseiden leviämistä uusiin maihin. Tähän myönteiseen kehitykseen vaikutti Kuuban Kriisin ohella juuri sitä ennen (1961) ilmestynyt ydinsodan merkittävin klassikko Herman Kahnin On Escalation. Siinä Kahn osoitti vakuuttavasti, että ydinsodan rajoittaminen on lähes mahdotonta. Ydinaseisiin tarttuminen johtaa ihmiskunnan tuhoon. Tämän ansiosta mikään paikallinen konflikti ei ole vuoden 1945 jälkeen laajentunut suursodaksi. Siitä meidän on kiittäminen ydinasepelotetta.
Agenttisota
Varsinkin suurvallat pyrkivät lietsomaan vallankumouksia agenttien avulla. Euroopassa tunnetuimpia ovat Venäjän lietsonnat naapurimaissaan Suomi ml. Mutta on USA:kin sitä harrastanut, esim Unkarissa 1956, Tsekkoslovakiassa 1968 ja Ukrainassa 2014. Agenttien välityksellä molemmat suurvallat ovat pyrkineet ohjaamaan kehitystä haluamaansa suuntaan Lähi-idässä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Seurauksena on ollut moninaisia konflikteja ja sotia.
Epäsymmetrinen sota
suurvallan ja pienen maan välillä. Asetelma saattaa syntyä suurvallan raa’asta hyökkäyksestä pienemmän kimppuun kuten Talvisodassa, mutta myös seurauksena suurvallan tuesta korruptoituneelle hallitukselle kuten Vietnamissa 1960-luvulla ja Afganistanissa 1980-luvulla ja 2001-2021. Näissä suurvalta, Venäjä Afganistanissa, USA ensin Vietnamissa ja sitten Afganistanissa, hävisi sodan aseellisesta ja teknologisesta ylivoimastaan huolimatta. Tämä johtui puolustajan korkeammasta motivaatiosta ja tämän tuomasta kestävyydestä. Venäläiset ja amerikkalaiset kyllästyivät sotimiseen ja lähtivät kotiin. Aika on heikomman osapuolen valttikortti epäsymmetrisessä sodassa. Niin se oli Suomen viime sodissakin. Stalin lopetti hyökkäyksen 1940 koska pelkäsi joutuvansa sotaan Englannin ja Ranskan kanssa sodan pitkittyessä ja 1944 koska pelkäsi jäävänsä toiseksi matkalla Berliiniin.
Sodankäynnin välineet
Sotaa käydään edelleen pääasiassa samoin välinein kuin Toista maailmansotaa, modernisoituina tietenkin. Uutuuksia on kaksi: lennokit ja internet. Lennokit kehitti Israel, joka sitten lisensoi ne Yhdysvaltoihin. Kehitystä kuvaa se, että Afganistanin sodan alkaessa USA:lla oli parikymmentä lennokkia, sen loppuessa 8000. Lennokkeja voidaan valmistaa kännykän kokoisista pommikoneen mittoihin, varustaa ja aseistaa mitä moninaisempiin tarkoituksiin, ohjata läheltä tai kymmenien tuhansien kilometrien päästä, ohjelmoida etsimään ja tuhoamaan tietyn kohteen ja tekemään tämän kaiken ilman lentäjää. Viimemainittu ominaisuus on erityisen tärkeä israelilaisille ja amerikkalaisille, jotka pelkäävät alas ammutun lentokoneen miehistön jäävän vaikeasti vapautettavaksi panttivangiksi. Ihastuin israelilaisten lennokkeihin Libanonissa 1980-luvulla. Suomeen palattuani yritin kovasti innostaa Puolustusvoimia hankkimaan niitä. Vastakaikua en juuri saanut; minua pidettiin varmaan kaiken maailman leluihin hurahtaneena YK-miehenä. Ehkäpä säälistä tykistö lopulta hankki 6 lennokkia tulenjohtotehtäviin. Internet puolestaan on tavattomasti laajentanut hybridisodankäynnin keinovalikoimaa. Kyberhyökkäykset johtamis- ja asejärjestelmiä vastaan ovat arkipäivää. Somen avulla voidaan ihmisiä ja järjestöjä maalittaa ja vaikuttaa vaaleihin demokratioissa.
TIET RAUHAAN
Kukistamalla vastustaja
Tuolloin voittaja yleensä sanelee ehdot. Voitonhuumassa ne helposti laaditaan liian nöyryyttäviksi hävinneelle, jolloin ne muodostavat uuden sodan siemenen. Näin tapahtui Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versaillesin rauhassa.Toisen maailmansodan jälkeen oli otettu opiksi eikä hävinneitä enää samassa määrin nöyryytetty. Näiden ruodussa pysyminen varmistettiin niiden lakeja muuttamalla ja muuntamalla miehitysjoukot liittolaisiksi niin Japanissa kuin Saksassa.
Neuvottelemalla
Tämä onnistuu helpoimmin pitkän sodan jälkeen kun osapuolet kyllästyvät sotimaan. Klassinen esimerkki tästä on kolmenkymmenen vuoden sodan jälkeen solmittu Westfalenin rauha 1648. Siinä osapuolet sopivat, että jokainen maa hoitaa suvereenisesti oman alueensa muiden siihen puuttumatta. Rauhanhäiritsijät suitsitaan yhdessä. Tätä mallia ystäväni Henry Kissinger suosittelee kirjassaan World Order noudatettavaksi nykymaailmassa. Westfalenin sopimus toikin Eurooppaan kymmenien vuosien rauhantilan. Napoleonin sotien jälkeisessä Wienin kongressissa vuonna 1814 päädyttiin samankaltaiseen tulokseen kuin Westfalenissa ja taas oli tuloksena kymmenien vuosien rauhantila maanosassamme.
Jäädyttämällä konflikti
Klassisena esimerkkinä esitetään Korean sodan jälkeen solmittu rauha. Sota oli keskeytynyt tulitaukoon. Ajan mittaan osapuolet väsyivät tähän ja kypsyivät rauhaan. Tämä malli sopii parhaiten suhteellisen rajallisiin konflikteihin kuten Israelin ja sen naapurimaiden välisiin yhteenottoihin. Siellähän rauha solmittiin sekä vuosien 1967 että 1973 sodissa aselevon jälkeen ja diplomaattisuhteitakin palautettiin ajan myötä. Aselepo ei kuitenkaan automaattisesti johda rauhaan. Esimerkiksi Armenian ja Azerbaidzan välillä on solmittu lukuisia aselepoja, mutta sota on pian taas leimahtanut käyntiin. Jäätynyttä konfliktia voidaan myös käyttää hyväksi valmistautumiseen sodan jatkamiseen. Tästä on läheisin esimerkki Ukrainan sota 2014 ja Minskin sopimus, jota Venäjä käytti juuri tuohon tarkoitukseen.
UKRAINAN SOTA
Vuonna 2014 sota oli vielä monimuotoinen. Krimillä ja muuallakin Ukrainan itäosissa oli kapinahenkeä maan uuden hallituksen leikattua venäjänkielisen väestön etuja. Venäjän agentit, vihreät miehet, yllyttivät väestöä aseelliseen vastarintaan. Venäjän asevoimat vyöryivät maahan ”pelastamaan” sorrettuja veljiään. Monin paikoin heidät otettiin vastaan vapauttajina.
Vuonna 2022 tilanne oli aivan toinen. Ukraina oli kuluneina 8 vuotena yhdistynyt kansallisvaltioksi, jossa isänmaallinen henki läpäisi kaikki kansankerrokset, venäjänkieliset mukaan lukien. Venäjän hyökkäys helmikuussa oli selväpiirteinen valloitusoperaatio ilman mitään lieventäviä verukkeita.
Ratkaisuksi sotaan on esitetty Korean mallia. Neuvoteltaisiin aselepo jonka aikana sitten osapuolet suostuteltaisiin rauhaan. Venäjä saisi pitää laittomasti liittämänsä alueet ja Ukraina saisi lännen turvatakuut EU- ja Natojäsenyyden kautta. Kumpainenkaan osapuoli ei menettäisi kasvojaan. Eikö olekkin mallikas ratkaisu aina vain jatkuvaan sotaan? EI ole mielestäni ollenkaan. Siinä on ainakin kolme heikkoutta. Ensinnäkin on kohtuutonta vaatia, että ukrainalaiset hyväksyisivät kaiken verenvuodatuksen, pommitusten ja hävityksen jälkeen että niihin syypää pääsisi kuin koira veräjästä. Toiseksi ratkaisu toisi sulan Putinin hattuun ja antaisi kimmokkeen jatkaa samalla linjalla muuallakin tilaisuuden ilmaantuessa. Kolmanneksi se vaurioittaisi vakavasti kansainvälistä sopimusjärjestelmää kun kaikki säännöt rikkonut sotarikollinen pääsi tuosta vaan jatkamaan toimiaan.
Venäjän päämääränä on nyt kovertaa Ukrainan tuki pitkittämällä sotaa. Mitä pitemmälle sota jatkuu sitä houkuttelevammaksi Korean mallin mukainen ratkaisu tulee Ukrainan tukijoidenkin mielessä. Afrikan maiden ja BRICS-maiden mielestä kyseessä on eurooppalaisten selkkaus, joka näiden kuuluu ratkaista sotkematta muuta maailmaa mukaan. Yhdysvalloissa kauhistellaan Eurooppaan Ukrainan tueksi suunnattuja dollareita. Kummahan se onkin ettei 500 miljoonaa eurooppalaista saa 140 miljoonaa venäläistä ruotuun. Rahaakin EU[1]mailla on 8 kertaa enemmän kuin Venäjällä ja tälläkin hetkellä enemmän miehiä aseissa kuin Venäjällä. EU:n on korkea aika ryhdistäytyä ja ottaa vastuu alueestaan ympäristöineen. Ilman omaa sotilaallista voimaa sitä ei pidetä varteenotettavana tekijänä kansainvälisessä politiikassa. Yhdysvaltain läsnäolon varaan ei turvallisuutta ole järkevää pitkän päälle rakentaa nyt kun sen päävihollinen on Kiina eikä Venäjä. Samalle alueelle ei kannata rakentaa kahta samojen maiden sotilasorganisaatiota; ainut järkevä ratkaisu on Naton eurooppalaisten rakenteiden siirtäminen EU:lle, kahden pilarin, EU:n ja USA:n Naton luominen, kuten olen jo kaksikymmentä vuotta suositellut.
EU:ssa olisi aivan välttämätöntä siirtyä turvallisuuspolitiikassa enemmistöpäätöksiin. Muuten Unioni ei kykene reagoimaan eteen tuleviin haasteisiin niiden vaatimalla nopeudella. Naton rakenteilla ja jäsenmaiden joukoilla varustettu päätöksenkykyinen Euroopan Unioni kykenisi myös turvaamaan Ukrainan itsenäisyyden. Ainut mitä USA:lta tarvitaan on ydinasesateenvarjo.
Muisti uuden edessä vilkkaan kesän jälkeen
Muistin kolmas kesä oli matkailusesongin näkökulmasta ensimmäinen ”normaali kesä”. Koronapandemia ei enää vaikuttanut ihmisten liikkuvuuteen ja elokuussa myös ulkomaiset matkailijat olivat jälleen liikkeellä. Vaikka taloudellinen tilanne maassa on kiristynyt ja Ukrainan sota edelleen käynnissä, kasvoi Muistin kävijämäärä – 25 000 kertaa kiitoksia vieraillemme!
Muistin kesään ja alkusyksyyn kuului myös kaksi kiinnostavaa seminaaria – elokuussa pohdimme Uskontoa sodan aseena ja rauhan välineenä. Yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran, Paavali Juusten -säätiön ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa järjestetyn seminaarin esitykset ovat kuunneltavissa Muistin Youtube-kanavalta. Syyskuun viimeisenä lauantaina 30.9. puolestaan paneudutaan Diktatuurin jälkiin Mikkelin V sotakirjallisuustapahtumassa.
Toimimme laajalti verkottuneina. Tärkeitä ovat ammatilliset verkostot, joissa näemme alan kokonaisuutena ja pääsemme myös vaikuttamaan. Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen toimii Suomen Museoliiton ja Museokortista vastaavan FMA Creations Oy:n hallituksissa ja sisältöjohtaja Pia Puntanen Suomen Tiedekeskukset ry:n hallituksessa. Viimeiseksi mainittu on vuonna 2020 perustettu yhdistys, ja sen jäseniä ovat 15 maamme tiedekeskusta ja -museota. Toiminnallaan tiedekeskukset kartuttavat kansallista tiedepääomaa ja vahvistavat tiedeosaamista, tiedelukutaitoa ja tiedeosallisuutta. Kriittinen ajattelu, tutkiva elämänasenne ja tutkitun tiedon merkitys yksilön ja yhteisön arjen valinnoissa ja poliittisessa päätöksenteossa ovat kaikki pääomaa, jonka avulla maailma tulee paremmaksi!
Syksyn tullen katseemme kääntyvät paitsi alkaneen syksyn tapahtumiin ja toimintaan, myös jo vuoteen 2025, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Suomen osalta sotatoimet päättyivät 27.4.1945. Sodan päättymisen päivästä ja rauhan alkamisen päivästä tuli myöhemmin kansallinen veteraanipäivä, muistamisen päivä. Se on myös Sodan ja rauhan keskus Muistin syntymäpäivä, ja tuolloin avaamme uudistetun näyttelymme.
Pia Puntanen, sisältöjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Museokortin edut Muistista!
Sodan ja rauhan keskus Muisti & Päämajamuseo on yksi Suomen lukuisista museokorttikohteista. Museokortin syyskampanja käynnistyy syyskuun loppupuolella. Kampanja-aikana 25.9.−8.10.2023 saat kaikki korttien voimassaolon jatkot hintaan 65 € (norm. 69,50 € / 76 €). Tarjous koskee sekä voimassa olevien että vanhentuneiden Museokorttien voimassaolon jatkamista. Tule siis uusimaan korttisi Muistin asiakaspalveluun!
Samalla kannattaa hyödyntää muutkin Museokortti-tarjouksemme: Kahvila-ravintola Rauhan lounaan nautit 10 eurolla Museokortilla maksetun näyttelyvierailun yhteydessä (norm. 12,30 €). Lisäksi syyskuussa Museokortilla saat MUISTI Kaupasta lasinaluset – 10 % alennuksella. Muistin lasinaluset ovat ympäristöystävällistä kotimaista koivuviilua. Kuvat ovat SA-kuvia ja valikoimassa on lasinalusia kolmella kuva-aiheella. Ajankohtaisia Muistin museokorttitarjouksia kannattaa seurata Museokortin sivuilla.
Museokortin ja pääsylippujen ostamisessa kannattaa hyödyntää mahdollinen työnantajan kulttuurietu. Meillä käyvät ePassi ja Edenred ja nyt uutena myös Smartumin mobiili ja kulttuurisetelit.
Muistissa työstetään verkko-oppimateriaalia Suomen 1939−1945 sodista
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on käynnistynyt projekti, jossa tuotetaan Suomen 1939−1945 sotia käsittelevä laaja verkko-oppimateriaalikokonaisuus. Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittaman projektin tulokset julkaistaan vapaaseen käyttöön toukokuussa 2024.
Oppimateriaali on suunnattu ensisijaisesti yläkouluille ja toiselle asteelle. ”Suomen sotia 1939–1945 käsitteleviä, viimeisimpään tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin perustuvia oppikirjoja tai oppimateriaaleja ei ole tällä hetkellä tarjolla yläkoulujen tai lukioiden käyttöön”, avaa materiaalin tarvetta Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Oppikirjakustantajien julkaisemat historian oppikirjat käsittelevät aihetta varsin pintapuolisesti ja sisältöihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia on tarjolla vain vähän. Historian opettajat koostavat opetusmateriaaleja monesta eri lähteestä, joista etenkin monet internetlähteet ovat epäluotettavia.”
Projektissa syntyvä kokonaisuus käsittelee Suomen sotien 1939–1945 syitä, tapahtumia ja seurauksia sekä ajan kuvaa. Keskeisen osan muodostavat tapahtumahistorian lisäksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, poliittista historiaa sekä taloushistoriaa koskevat näkökulmat, kysymykset ja tehtävät. Lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset.
”Verkko-oppimateriaali tulee olemaan vahvasti visuaalinen ja rakenteeltaan oppimista tukeva”, kertoo projektin vastuuhenkilö, pedagogi Mikko Siitonen ja tarkentaa: ”Hyödynnämme porrasmallia, jossa ensimmäisellä askeleella tietoa on tarjolla rajatusti selkeästi esitettynä. Seuraavilla askelmilla käyttäjä voi syventyä aiheeseen. Rakenteessa huomioidaan sisällön käytettävyys opetuskäytössä: opettajan on mahdollista poimia ja korvamerkitä haluamiaan sisältöjä omaan opetukseensa käytettävissä olevien tuntimäärien puitteissa.”
Verkko-oppimateriaalin valmistumista odotellessa voi hyödyntää Muistin verkkosivuilla jo nyt olevia oppimateriaaleja. Muistin koululaisvierailupaketteja ja niihin liittyviä tehtäviä ollaan myös parhaillaan päivittämässä. Tiedustelut ja varaukset koululaisvierailuille voi tehdä täällä.
Sodan ja rauhan keskus Muisti liittyi Euroopan neuvoston Liberation Route Europe -kulttuurireittiin
Sodan ja rauhan keskus Muisti on liittynyt osaksi Liberation Route Europe -kulttuurireittiä. Reitti on yksi Euroopan neuvoston 48 sertifioidusta kulttuurireitistä ja sen teemana on toisen maailmansodan ja sen päättymisen muistaminen. Muisti on reitin ensimmäinen suomalainen jäsen, ja kartoittaa nyt reitin laajentamisen mahdollisuuksia Suomessa Museoviraston rahoituksella.
Liberation Route Europe on vuonna 2013 Alankomaissa alkunsa saanut kulttuurireitti, joka yhdistää toisen maailmansodan tärkeitä paikkoja kymmenessä eri Euroopan maassa. Liberation Route Europe lähestyy toista maailmansotaa useasta näkökulmasta esittäen sodan moninaisia jälkiä ja kokemuksia jäsenmaissaan.
Muisti hyväksyttiin osaksi reittiä toukokuussa 2023. Museoviraston myöntämällä 30 000 euron avustuksella Muistissa selvitellään nyt mahdollisuuksia reitin laajentamista Suomen eri sotahistoriallisiin kohteisiin, sekä luodaan yhteyksiä verkoston muihin eurooppalaisiin jäseniin.
”Toinen maailmansota on edelleen tärkeä eurooppalaisia identiteettejä muokannut tapahtumasarja. Sodan kokemukset ovat yhteisiä, vaikka jokaisella valtiolla on oma historiansa”, sanoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Jo Muistin perustamissuunnitelmassa oli mukana kansainvälistyminen, johon liittyminen Euroopan kulttuuriperintöreittiin antaa mitä sopivimman alun”, hän jatkaa. ”Suomella on annettavaa eurooppalaiseen kulttuuriperintöön myös tästä näkökulmasta. Toivommekin, että mahdollisimman moni toista maailmansotaa esittelevä kohde kiinnostuu reitistä”, sanoo Puntanen.
Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnan tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kehittää kestävää kulttuurimatkailua. Liberation Route Europe -reitin lisäksi Suomeen ulottuu neljä muuta EN:n reittiä: Alvar Aalto -reitti, Prehistoric Rock Art Trails -reitti, St. Olav Ways -reitti ja European Route of Industrial Heritage -reitti.
Äänestä Muisti Vuoden kotimaiseksi vierailukohteeksi!
Sodan ja rauhan keskus Muisti on asetettu ehdolle Suomen matkailualan liiton äänestyksessä vuoden kotimaisesta vierailukohteesta. Valinta tehdään Finnish Travel Galassa Helsingissä 3.11.2023. Gaalassa palkitaan matkailualan yrityksiä, tekoja ja ilmiöitä useassa eri kategoriassa. Äänestää voivat kaikki halukkaat.
Äänestys vuoden kotimaisesta vierailukohteesta on käynnissä Finnish Travel Galan kotisivulla 31.8.2023 saakka osoitteessa http://www.finnishtravelgala.fi/Voittajan-aanestys.
Äänestys toteutetaan vastaamalla asteikolla 1−10 kysymykseen ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit ehdokasta ystävällesi tai kollegallesi?” Samassa yhteydessä voi halutessaan äänestää myös muissa kategorioissa, kuten esimerkiksi Vuoden majoitusliikettä tai Vuoden matkanjärjestäjää.
”Olemme iloisia ja ylpeitä ehdokkuudesta”, sanoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, ja jatkaa: ”Tiedekeskukset toimivat usein seuduillaan matkailun vetonauloina. On hienoa, että tämä huomioidaan nyt valtakunnallisella tasolla.”
Sodan ja rauhan keskus Muisti on aiemmin saanut mm. Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n Vuoden matkailuteko 2021 -palkinnon sekä Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämän Etelä-Savon parhaat -palkinnon 2022.
Päämajasymposiumissa Mikkelissä keskustellaan turvallisuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä
Yhteiskunnallisen keskustelun tapahtuma Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 4.8.2023.
Symposium järjestetään nyt jo 14. kertaa.
Tapahtuma kokoaa jälleen päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista. Tänä vuonna pääteemoina ovat Suomen turvallisuus ja puolustus sekä henkinen kriisinkestävyys. Luvassa on paneelikeskustelut aiheista sekä perinteinen Mannerheim-luento.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa.
Turvallisuuden eri näkökulmat esille keskusteluissa
Symposiumissa keskustelujen polttopisteessä ovat turvallisuuden ja puolustuksen lisäksi henkinen kriisinkestävyys ja kulttuuristen juurien merkitys kriisissä.
– Viime vuodet ovat osoittaneet, että turvallisuuteen liittyy paitsi sotilaallinen ja maanpuolustuksellinen ulottuvuus, myös monia muita puolia. Yksi tärkeä seikka kriisien ja sotien pitkittyessä on henkinen resilienssi ja oman kulttuurin merkityksen tunnistaminen. Kansakunnalla on oltava kulttuuri, jota puolustaa ja josta se saa voimaa, sanoo valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat kansanedustaja Jussi Halla-aho, Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen, Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, kenraaliluutnantti (res) Arto Räty, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, tutkija ja kirjailija Ville Kivimäki, Savonlinnan Oopperajuhlientaiteellinen johtaja Ville Matvejeff sekä Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Mannerheim-luennon pitää kansanedustaja Antti Häkkänen.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelma täällä.
Muistin kesä tarjoaa tapahtumia lapsille ja aikuisille
Muistissa tapahtuu myös kesällä. Tarjolla on niin tiedettä, taidetta kuin koko perheen puuhaa.
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää juhlistetaan 3.-4.6. mm. lisätyn todellisuuden ja dokumenttielokuvaesityksen keinoin. Katso koko ohjelma täältä.
Tiistaina 27.6. Muistin valtaavat lapset, kun lastenkulttuuritapahtuma Hulivilikarnevaalin työpaja ”Rakenna legoista rauha” järjestetään auditoriossamme. Työpajassa on tarjolla Pii Poo:n laaja valikoima erilaisia legoja ja vain mielikuvitus on rakentamisen rajana. Halutessasi voit osallistua rakennuksellasi kilpailuun, jonka teemana on rauha. Parhaat palkitaan! Työpaja on Muistin auditoriossa klo 11.00−16.00 ja siihen on vapaa pääsy. Ikäsuositus yli 3-v.
Tiistaina 18.7. klo 17.00−18.00 Muistin auditoriossa tarjolla on tunnelmallista musiikkia. Mikkelin Musiikkijuhlien On the Move -konsertissa Lauri Ronimus, laulu ja trumpetti sekä Juho Valjakka, piano soittavat kultaisia suomalaisia sävelmiä. Koskettavat kappaleet menneiltä vuosikymmeniltä heräävät eloon muusikoiden taitavina omina tulkintoina. Konserttiin on vapaa pääsy!
Perjantaina 4.8. järjestettävässä Päämajasymposiumissa keskustellaan turvallisuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Tapahtuma kokoaa Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista. Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa. Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelma täällä.
Perjantaina 18.8. Muistin auditoriossa järjestetään seminaari Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä − uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa. Seminaarissa pohditaan mm. uskonnon roolia sekä papiston käyttämää sotaretoriikkaa Suomen 1900-luvun sodissa. Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen. Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta. Seminaariin on vapaa pääsy. Lue ohjelma ja ilmoittaudu täällä.
Syksyllä järjestetään Mikkelin V Sotakirjallisuustapahtuma teemalla Diktatuurin jäljet – kirjoittajat, kokijat ja valta. Lauantaina 30.9.2023 Muistin auditoriossa pohditaan viimeaikaisen tutkimus- ja kaunokirjallisuuden kautta ihmisten kokemuksia sekä kirjailijoiden ja kirjallisuuden asemaa autoritaarisessa ja totalitaarisessa yhteiskunnassa. Puhujina ovat folkloristi FT Ulla Savolainen, kirjallisuudentutkija FT Riitta Jytilä, inkerinsuomalainen toimittaja Santeri Pakkanen sekä kirjailija Ville Ropponen. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoittelua Muistin sosiaalisessa mediassa! Seminaarin lipun hinta on 20 euroa.
Muisti aloittaa kolmannen kesäsesonkinsa Ukrainan sodan varjossa
Sodan ja rauhan keskus Muistin kesäsesonki käynnistyy yhtä aikaa koulujen kesälomien kanssa. 4.6.−31.8.2023 näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00. Poikkeuksena on juhannus, jolloin olemme suljettuna 23.−24.6.
Muisti lähtee kolmanteen kesäänsä odottavaisin mielin. Kyseessä on Muistin historian ensimmäinen kesä, jota koronavirus ei varjosta.
”Avajaiskesänämme 2021 koronavirusrajoitukset olivat päällä ja matkustaminen rajoitettua. Seuraavana kesänä rajoitusten päättyminen purkautui ulkomaanmatkailubuumina ja matkustamisena pääkaupunkiseudulle. Vasta nyt pääsemme näkemään todellisen vetovoimamme”, pohtii Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Kävijätavoitteemme ovat koko vuoden osalta 35 000 henkilöä, joista yli 50 % vierailee keskuksessa kesä-elokuussa”, Leskinen jatkaa.
Tilanne maailmalla ei kuitenkaan ole normaali. Jo yli vuoden kestänyt Ukrainan sota heittää varjonsa kaiken ylle. Euroopassa käytävä sota on tuonut Muistin näyttelyynkin uuden tason ja antanut sille aivan uudenlaisia merkityksiä. Lähellä tapahtuva sota on nostanut monen iäkkään kävijän mieleen omat tai vanhempien kokemukset. Nuorillekin vanhojen sukupolvien kertomukset avautuvat nyt eri tavalla.
”Sodan kokemus on aina yhtä kauhea, tapahtui se sitten menneessä tai nykypäivässä”, pohtii toimitusjohtaja Leskinen. ”On hyvä muistaa, että sodan koettelemuksista yleensä selviydytään. Menetetään paljon, mutta ihminen pystyy uudistumaan. Tulevaisuudenusko ja toivo ovat taustalla”, Leskinen muistuttaa.
Lisää Olli-Pekka Leskisen ajatuksia sodasta ja rauhasta, sekä tiedekeskuksesta näiden teemojen esittäjänä voi kuunnella Museoliiton podcastista Meidän aikamme, joka käsittelee aikamme suuria kysymyksiä ja museoiden vastauksia niihin.
Muistin interaktiivinen näyttely Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Millaisia kokemuksia suomalaisilla oli sodan aikana? Entä jos se olisit ollut sinä?
Muistissa ja Päämajamuseossa tapahtuu puolustusvoimain lippujuhlan päivänä
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo juhlistavat puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää 3.−4.6. Tapahtuman aikana voi mm. tavata virtuaalisen Mannerheimin työhuoneessaan sekä vierailla Mannerheimin salonkivaunussa niin oikeasti kuin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla aukeaa Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki.
Lauantaina ja sunnuntaina 3. ja 4.6. ARMikkeli-hanke esittelee klo 11.00−15.00 Muistin pihalla virtuaalista Mannerheimin salonkivaunua veloituksetta. Samaan aikaan on tavattavissa myös lisätyn todellisuuden keinoin luotu marsalkka Mannerheim työhuoneessaan Päämajamuseossa normaalin pääsylipun hinnalla.
Sunnuntaina 4.6. Mannerheimin huonetta koristavat perinteiset syntymäpäiväruusut. Virtuaalivaihtoehdon lisäksi myös oikea salonkivaunu on avoinna yleisölle Mikkelin asemalla klo 10.00−17.00. Vaunuun on vapaa pääsy. Vapaa pääsy on myös klo 15.00 Muistin auditoriossa alkavaan dokumenttielokuvanäytökseen. Viestikeskus Lokin toiminnasta kertova filmi palkittiin keväällä Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuissa.
4.6. käynnistyy Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki. Kesän aikana näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 31.8.2023 saakka.
